Feminismi ei ole vain naisia varten

Jyväskyläläinen yliopistotutkija Taija Roiha tunnustautuu feministiksi. Hänelle entisaikojen kliseet feminismistä ovat kuitenkin vieraita ja hän näkee feminismin hyvin laajasti.

– Ajattelen feminismiä eniten silloin, kun törmään tilanteeseen, jossa kohtaan vähättelyä tai epäasiallista kohtelua. Silloin tajuaa, ettei nämä taistelut ole ihan vielä taisteltu, vaikka monessa asiassa on päästy tosi pitkälle. Se, joka nostaa epäkohdan esille, voi saada edelleenkin valittajan maineen eikä häntä katsota hyvällä. Edistän feminismiä käytännössä, ja minulle on tärkeämpää feminismin poliittinen liike ja analyysi kuin se mitä olen yksilönä ja identiteettinä, Roiha sanoo.

Feminismiin on erilaisia lähestymistapoja. Yhtenäistä niille on tehdä yhteiskunnallista analyysiä ja aktivismia, joka pyrkii huomioimaan ja muuttamaan yhteiskunnassa olevaa sukupuoleen liittyvää eriarvoisuutta.

– Minulle on tosi tärkeää, ettei feminismi ole pelkästään naistenliike. Tämän hetken feministisissä suuntauksissa on hyvin keskeistä ottaa huomioon niin sanottuja risteäviä eroja, esimerkiksi sukupuolivähemmistöt, yhteiskuntaluokka tai ihon väri. Minulle feminismi on työkalu monessa asiassa, jolla voi tehdä näkyväksi yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Tärkeää on myös aktiivisesti pyrkiä muuttamaan asioita.

Yliopistomaailmassa naiset kokevat Taija Roihan mukaan aika ajoin vähättelyä. Oman työyhteisönsä hän kokee tasa-arvoiseksi ja hyväksi ympäristöksi tehdä töitä.

– Vähättelyyn törmää akateemisessa maailmassa esimerkiksi siinä kenen puheita ja näkemyksiä nostetaan korkeammalle kuin toisten. Miehille mahdollistetaan helpommin suuren ajattelijan rooli ja naiset eivät saa samalla tavalla tunnustusta työstään kuin miehet, Taija Roiha sanoo.

Hän kertoo törmänneensä myös seksuaaliseen häirintään yliopistolla.

– Yliopistoa pidetään edistyksellisenä ja sivistyneenä paikkana, ja ajatellaan helposti, ettei täällä olisi sellaista. Se on hienovaraista vallankäyttöä, kun on kyse myös paikasta, jossa henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä ja moni asia liittyy rahaan, esimerkiksi apurahoihin. On tosi tärkeää, että häirintään puututaan.

Julkisuuteen nousi viime viikolla suomalaistaustaisen Peter Nygårdin syytteet seksuaalisesta häirinnästä. Taija Roiha on vihainen siitä, miksi Linda Lampenius vaiennettiin, kun hän kertoi kokemuksiaan Nygårdista.

– On järkyttävää luettavaa, että Lampenius on kertonut asioita mediassa ja varoittaakseen naisia. Hän joutui esittämään julkisen anteeksipyynnön ja menetti rahaa puheidensa vuoksi. Medialle on hyvä reagoinnin paikka, että aina on ollut ihmisiä, jotka ovat nostaneet näitä asioita esille. Onko heitä uskottu ja miten on suhtauduttu, Roiha kysyy.

Sunnuntaina 8.3. on Kansainvälinen naistenpäivä. Päivä syntyi naisten oikeuksien puolustamisesta, äänioikeuskamppailuista ja naistyöläisten työoloihin puuttumisesta.

Esimerkiksi Venäjällä oli tekstiilityöläisten lakkoja, joilla haluttiin vaikuttaa naisten oikeuksiin.

– Jossain vaiheessa naistenpäivään tuli mukaan enemmän hemmotteluaspekti ja päivä epäpolitisoitui. Samaa on näkyvissä feministisissä keskusteluissa. Feminismi on saattanut alkaa näyttää menestyvien naisten identiteettiprojektina, johon feminismi tuo buustia. Minulle olisi tärkeää muistaa naistenpäivän poliittinen perintö. Ei mentäisi yksilökeskeiseen naisissa on voimaa -puheeseen, vaan poliittiset kysymykset olisivat keskiössä, Roiha toteaa.

Henkilökohtaista

Olisitko valmis polttamaan rintaliivejä?

Tämä on juuri sellainen vanha stereotypia, joka liittyy feminismiin. Ajattelen, että jokainen päättää mitä laittaa päälleen ja mitä haluaa polttaa.

Anna vinkkejä miten voi viettää Kansainvälistä naistenpäivää?

Kuuntele, lue tai katso jotain esimerkiksi naisen tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan tekemää tekstiä, kirjaa tai elokuvaa, ja yritä oppia siitä. Vinkki: Ylellä on naisten elokuvien kuukausi ja sieltä löytyy hyvää katsottavaa.

Pitääkö naiselle avata ovi?

En odota, että kukaan avaa minulle ovea sukupuoleni vuoksi. Jos aistin, että oven aukaisu liittyy vain sukupuoleeni, tulee mieleen, että tuo on ainoa asia, jonka toinen näkee minussa. Minusta se menee niin, että se joka on menossa, avaa oven sille, joka on tulossa. Jos joku tarvitsee oven aukaisua, silloin ovi avataan.

Paperinen kirja, e-kirja vai äänikirja?

Paperinen kirja. Se antaa tilaa keskittymiselle, ja siinä saa itse määrätä lukemisen tahdin, saa selata ja silmäillä ja palata takaisin. Kirjassa on materiaalinen tuntu. Se on esineenä usein kaunis ja rauhoittava.

Työskentelet yliopiston kampuksella, mikä on alueella kauneinta?

Kokonaisuus. Kun mietin alueen arkkitehtuuria, tykkään siitä, miten vanhat rakennukset ovat harmoniassa Aallon uudempien rakennusten kanssa. Tämä on kauneimpia kampuksia mitä on olemassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kerro, miten sinua on juksattu aprillipäivänä

Kun se on nyt hän

63 vuotta keilojen kolinaa: jyväskyläläinen Seppo Paukku, 85, keilaa 177 pisteen keskiarvolla

Kun ohjattu liikunta ja kuntosalit ovat tauolla, on syytä suunnata ulos – katso vinkit kuvasarjasta

Litku Klemetti: ”Jotain tässä pitää tehdä" – Paikalliset muusikot miettivät, miten selviävät taloudellisesti lähikuukausina

Jyväskyläläinen Eveliina, 27, sai vertaistuesta voimaa endometrioosin kanssa kipuiluun

Monipolvinen työhistoria – niin voinee kaiketi sanoa

Yrittäjät tarvitsevat apua

Poliisi kaipaa havaintoja kahdesta Palokan autopalosta

Miten haluaisit edistää pyöräilyä Jyväskylässä?