Jarkko Martikainen soittaa Popparissa uransa ensimmäisen tuplakeikan: "On varmaan hyvä enne, että tämä tapahtuu nimenomaan Jyväskylässä"

Kun Jarkko Martikainen nousi ensimmäisen kerran lavalle yksin akustisen kitaran kanssa, elettiin vuotta 2003. Sen verran neitsytmatka sooloesiintyjänä YUP-bändin keulahahmona tunnetun muusikon punttia tutisutti, että osaksi aikaa tueksi oli ollut pakko pyytää yhtyetoveri, kosketinsoittaja Petri Tiainen.

– Se oli myyty soolokeikkana, mutta minulle tuli jäniksiä housuihin. Pete oli siksi tukemassa osassa biisejä. En muista enää, missä se ensimmäinen täysin yksin soitettu sooloesitys oli. Sen kuitenkin muistan, että ilta oli pelkoa täynnä. Vaikka olin harjoitellutkin paljon, niin riittämättömyyden kysymys ja mörköjen varjot läikkyivät seinillä. Ne huutelivat, että luuletko pystyväsi tuohon. Siinä oli jännä ristiriita, kun tahto oli ankara, mutta itse-epäilys oli ihan yhtä kovaa. Mutta ilman sitä kokemusta elämäni olisi varmasti ihan toisenlaista, Jarkko Martikainen sanoo.

Näin varmasti on. Tuota kohtalokasta esiintymistä nimittäin seurasi vuonna 2004 ilmestynyt ensimmäinen Martikaisen omissa nimissä julkaistu albumi Mierolainen, josta sai alkunsa nyt jo seitsemän kokopitkää levyä synnyttänyt sooloura.

YUP:n lyötyä pensselit santaan vuonna 2008 on Martikainen tehnyt uraa pelkästään omalla nimellään. Esiintymisiä on takana satoja, sekä yksin kitaran että luottomuusikoista koottujen bändien kanssakin. Tuorein albumi, Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet -otsakkeella tehty Aina auki tuli viime elokuussa.

Jarkko Martikainen ja Luotetut miehet vasemmalta oikealle: Anssi Salminen (kitara), Martikainen, Luis Herrero (basso) ja Ema Hurskainen (rummut). Kuva: Olli Häkkinen

Lauantaina 12. tammikuuta Jyväskylässä tehdään taas historiaa Martikaisen soolouralla, sillä miehellä on Popparissa kaksi keikkaa saman illan aikana. Moista tuplasettiä Martikainen ei ole aikaisemmin tehnyt. Sinänsä ei ole ihme, että Suomen Ateenassa riittää kysyntää Martikaisen säveltaiteelle. Kaupunki on tullut vuosien varrella tutuksi, sillä YUP harjoitteli ja levytti taajaan Jyväskylässä.

– On varmaan hyvä enne, että tämä tapahtuu nimenomaan siellä. Suomessa on kolme kaupunkia, Helsinki, Tampere ja Jyväskylä, joissa melkein asun. Minähän käyn Jyväskylässä soittamassa hurjimmillaan neljästä viiteen kertaa vuodessa. Se on raju määrä, Martikainen sanoo.

Idea kahden keikan iltaan tuli Popparista. Ensimmäinen esiintyminen alkaa kello 19, toinen 22.30. Martikainen kertoo jo saaneensa positiivista palautetta aiheesta. Nuorisojaoston taakseen jättäneet fanit ovat kiitelleet ensimmäisen setin aikaisesta aloitusajasta.

Minähän käyn Jyväskylässä soittamassa hurjimmillaan neljästä viiteen kertaa vuodessa.

 

– Siitä tykkään itsekin. En juuri soita enää yöbaareissa. Ei se oikein palkitse. Materiaalini ei ole sen kaltaista, että se toimisi kunnolla, jos ihmiset ovat tanakassa humalassa.

On Martikainen toki testannut "mies ja akustinen kitara" -pohjalta esittämälläkin laulujensa kestävyyttä ääriolosuhteissa.

– Toissa rundilla esiinnyin pohjoisessa. Kemissä ja Kajaanissa oli molemmissa aloitusaika joskus puoli yhden aikoihin. Aivan järjetön meininki! Tavallaan aika hauskaakin, kun keikoilla vallitsi Sodoman ja Gomorran bakkanaalit. Se on kuitenkin silloin huutokuorohommaa, siinä voi pyyhkiä heti alkajaisiksi settilistalla takalistoaan. Pitää vaan ottaa vastaan yleisötoiveita ja koettaa toteuttaa niitä. Se on hauskaa aikansa, mutta jossakin vaiheessa se hauskuus loppuu.

Popparin tuplailtaan Martikainen kertoo valmistautuneensa käymällä tarkkaan läpi 71 kappaletta. Jos ja kun yleisöön tulee molempiin setteihin liput hankkineita, ei myöhäisemmässä kattauksessa sovi Martikaisen mielestä esittää pelkkää uusintaa alkuillan menusta.

– Katsotaan nyt, mitä lauantaina kuullaan. Pakko niitä on vaihdella, kun on tällainen poikkeustapaus kyseessä. Olen saanut jo etukäteen biisitoiveitakin. Ja mikä ettei. Sunnuntain (13.1.) Kuusankosken konserttiin olen saanut jo kuusi toivetta. Sehän on aika näppärää, yleisö kirjoittaa settilistan puolestani, Martikainen sanoo.

Jarkko Martikainen on esiintynyt Popparin lavalla kerran myös YUP:n kanssa, maaliskuussa 2003. Samana vuonna Martikainen teki myös ensimmäisen soolokeikkansa. Kuva: Risto Aalto Kuva: Risto Aalto
 

Edellisen kerran Jarkko Martikainen nähtiin marraskuussa Jyväskylässä Tanssisali Lutakon lavalla Leevi And The Leavingsin musiikin merkeissä. Loppuunmyydyssä Itkisitkö onnesta -konsertissa Martikainen tulkitsi alkuperäisen Leavings-bändin säestyksellä edesmenneen Gösta Sundqvistin lauluja yhdessä Jouni Hynysen ja Siiri Nordinin kanssa. Leevi And The Leavings ei soittanut uransa aikana yhtään julkista keikkaa, joten paineet olivat etukäteen kovat.

– Vaikka yrittäisi tunkea minun, Jounin ja Siirin jalat edes yhteen Göstan saappaaseen, niin tehtävä on mahdoton. Ja kun tiesi, että yleisön odotukset olivat niin suuria, niin olihan se ensimmäisiä kertoja lavalle meneminen todella haastavaa.

– Minähän luulin suostuvani alunperin vain yhteen keikkaan, joka soitettaisiin Göstan elämäkertakirjan julkaisun yhteydessä. Sitten homma paisui. Kyllähän se alkoi toistojen myötä sujua. Kiertue oli totta kai loistava kokemus. Olihan se ihmeellistä laulaa alkuperäisen Leavingsin säestyksellä. Sitä huomasi ihmettelevänsä, että tämähän kuulostaa juuri siltä kuin levyilläkin. Joista monista vielä pidän valtavan paljon.

Jatkoa Martikainen ei omalta osaltaan lupaile Leavings-yhteistyölle.

– Aika aikaansa. Siihen olisi voinut tulla huono rutiini pitkässä juoksussa. Olen hyvilläni, että he nyt lähtevät muulla joukkueella liikkeelle. Se on oikea järjestys. Olen kuitenkin enemmän kiinnostunut omista lauluistani. Mutta pirun hauskaa oli olla mukana, se oli hyvä työyhteisö ja pidän heistä ihmisinä paljon.

Jarkko Martikaisen ja Luotettujen miesten viimeisin albumi Aina auki ilmestyi elokuussa 2018. Kuva: Olli Häkkinen

Alkaneen vuoden osalta kalenterissa on jo nyt paljon esiintymisiä. Alkuvuoden Martikainen kiertää Auki yksin -otsikolla soolona, maaliskuussa alkavat Luotetut miehet -yhtyeen kera tehtävät klubikeikat. Kesällä musiikki raikaa myös.

Uusiakin lauluja on jo työn alla.

– Osa on ehempiä, toisista puuttuu vielä aineksia. Olen pyöritellyt tietokoneella demoja, joita voin sitten lähetellä bändille kuultavaksi. Uuden tekeminen on minulle kaikkein tärkeintä. Ilman sitä en varmaan jatkaisi. Se on vähän kuin sarjakuvien piirtäminen lapsena. Olihan ne huonoja, mutta silti parasta, mihin vaikka 12-vuotiaana pystyin. Niitä sitten saatoin esitellä rinta rottingilla kavereille. Sama homma laulujenkin kanssa. Mikään kiire seuraavan levyn kanssa minulla ei ole. Joskus aikoinaan oli aina olevinaan hoppu, mutta ei enää. Olen oppinut, että näissä hommissa kärsivällisyys on tärkein hyve, Jarkko Martikainen toteaa.

Jarkko Martikainen Popparissa Jyväskylässä 12.1. kello 19 ja 22.30.

Uusimmat

"Tikkakosken mannekiini" kerää katseita Instassa

Tiesitkö nämä asiat opaskoirasta?

Neljät messut kerralla Jyväskylässä 27.–28. huhtikuuta

Jonna Mäkinen kisaa pääsiäisenä Miss Hot Rod 2019 -tittelistä – Jyväskyläläiskaunotar aikoo hurmata tuomariston olemalla "näyttävä ja seksikäs"

Kun kenestäkään ei enää tehdä luuseria – koulukiusattu tuo oman kokemuksensa nuorille

Riemun kiljahduksia ja karvaita pettymyksiä

Kolumni: Vakava pila

Juopunut mies ei päässyt ravintolaan, kävi kiinni järjestyksenvalvojaan

"Miehiltä kehuja, naiset ovat hiljaa"

Jyväskyläläisen rytmimusiikin veteraanibändi muistelee kahta viime vuonna poisnukkunutta perustajajäsentään kiirastorstaina – ovella ei kannata vilauttaa OAJ:n jäsenkorttia