Juha Puura on työskennellyt kirjastomaailmassa liki neljä­kymmentä vuotta

Elokuussa vuonna 1981 Juha Puura tarttui ensimmäistä kertaa kirjastoauton rattiin. Kilometrejä kuljettajan paikalla kertyi useamman vuoden ajalta, mutta vaihtelunhalu kuljetti miehen lopulta uusiin haasteisiin Jyväskylän kaupunginkirjastolle.

Vahtimestarin töissä on vierähtänyt reilut kolme vuosikymmentä, mutta vaihtelua on tosiaankin riittänyt.

‒ Työnkuvaani on koetettu saada joskus paperille, mutta tehtäviä on aivan laidasta laitaan, järjestyksen valvonnasta kaluston korjaamiseen ja salien tekniikasta huolehtimiseen. Luultavasti paras kuvaus onkin, että olen täällä kirjastossa jonkin sortin yleismies, Puura toteaa.

Vaikka varsinainen työ tapahtuu usein kulisseissa, on Puurasta itsestään tullut tuttu hahmo monille kirjaston kävijöille. Sisääntuloaulassa sijaitseva vahtimestarien koppi on usein ensimmäinen paikka, josta apua lähdetään etsimään.

‒ Jo kirjastoautoajoiltani jäi mieleen vakioasiakkaita, ja vuosien varrella heitä on kertynyt lisää. Kaupungilla törmätessä en kuitenkaan välttämättä osaa yhdistää miksi kasvot näyttävät tutuilta, Puura hymyilee.

Lähes neljänkymmenen vuoden kirjastouran aikana kohtaamisia onkin varmasti riittänyt. Myös Puuran työpaikka ja -tehtävät ovat muuttuneet sitten 1980-luvun, erityisesti tietotekniikan yleistymisen myötä.

Toiminta saman katon allakin on lisääntynyt: Lainauspalveluiden lisäksi kirjasto tarjoaa tiloja niin kokoustamiseen kuin vaikka bänditreeneihin ja karaoken laulamiseen. Kirjastomiljöö onkin selvästi vilkastunut eikä kukaan enää hyssyttele ja vaadi täydellistä hiljaisuutta.

‒ Täällä on nykyään paljon musiikkiesityksiä, runonlausuntaa ja lukupiirejä. Tietysti hiljaisen työskentelyn tiloja löytyy edelleen, mutta ihmiset tuntuvat tottuneen siihen että kirjastossa on elämää, ja eloisasta tunnelmasta on tullut paljon kiitosta.

Varsinaisessa käyttäjäkunnassa Puura ei suurempia muutoksia ole huomannut, vaan asiakkaita riittää tasaiseen tahtiin sekä seinien sisälle että pyörien päälle. Erityisesti kirjasto houkuttelee yhä lapsia ja vanhempaa väkeä, ja opiskelijat täyttävät lisääntyneet työskentelytilat.

Kirjastoelämän konkari uskookin, että instituutiolle ja sen tarjoamille palveluille on tilausta myös tulevaisuudessa.

‒ Pääkirjaston kohtalo on toki hieman avoin. Rakennus on odottanut peruskorjausta jo pitkään, joten kustannuskysymysten näkökulmasta Jyväskylän sydän ja kulttuuripalveluiden keskittäminen voisivat olla hyviä ideoita.

Puuran työhön mahdolliset muutokset eivät enää tule kuitenkaan vaikuttamaan, sillä hän jää hyvin ansaitulle eläkkeelle maaliskuun puolella. Vaikka uusi ajanjakso tuntuukin tervetulleelta, Puura myöntää jäävänsä jotain kirjastoelämässä kaipaamaan.

‒ Enimmäkseen täältä on hyviä muistoja. Aiemmin kiersin paljon myös lähikirjastoissa ja tuurasin vielä vahtimestariksi siirryttyänikin kirjastoautoissa, joten henkilökunta kaikkialla on käynyt tutuksi. Varmasti kirjastossa tuleekin piipahdettua säännöllisesti myös jatkossa!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kerro, miten sinua on juksattu aprillipäivänä

Kun se on nyt hän

63 vuotta keilojen kolinaa: jyväskyläläinen Seppo Paukku, 85, keilaa 177 pisteen keskiarvolla

Kun ohjattu liikunta ja kuntosalit ovat tauolla, on syytä suunnata ulos – katso vinkit kuvasarjasta

Litku Klemetti: ”Jotain tässä pitää tehdä" – Paikalliset muusikot miettivät, miten selviävät taloudellisesti lähikuukausina

Jyväskyläläinen Eveliina, 27, sai vertaistuesta voimaa endometrioosin kanssa kipuiluun

Monipolvinen työhistoria – niin voinee kaiketi sanoa

Yrittäjät tarvitsevat apua

Poliisi kaipaa havaintoja kahdesta Palokan autopalosta

Miten haluaisit edistää pyöräilyä Jyväskylässä?