Jussi Jäppisen mielestä Kirkkopuiston muutokset ymmärretään väärin

Graafinen suunnittelija ja tietokirjailija Jussi Jäppinen tietää tarkasti Jyväskylän Kirkkopuiston historian. Hän on käsittelyt puiston historiaa muun muassa väitöskirjassaan Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?, ja on myös ikuistanut kuviin puistoa eri vuosikymmenten aikana.

Alun perin nykyinen Kirkkopuisto oli laaja toriaukio. Sen keskelle vuoden 1837 asemakaavaan oli varattu paikka kirkolle, joka monien vaiheiden jälkeen valmistui vasta vuonna 1880. Tori siirrettiin kirkon vierestä nykyiselle paikalleen vuonna 1931. Sen jälkeen kutsuttiin kaksi arkkitehtiä, Jyväskylässä koulunsa käyneet ja ylioppilaaksi valmistuneet Pauli Blomstedt ja Kerttu Tamminen, tekemään ehdotukset Kirkkopuiston tulevasta ilmeestä.

– Molempien suunnitelmissa lähtökohta oli selkeä: kolme neljäsosaa alueesta oli puistoa ja yksi neljäsosa Vapaudenkadun varrella tehtäisiin aukioksi. Blomstedt olisi sijoittanut aukion ja kirkon väliin myös taloja, lääninhallituksen ja maaherran asuinrakennuksen. Tammisen pelkistetympi ehdotus hyväksyttiin, ja puisto näyttää perusratkaisultaan edelleen liki samalta.

– Vapaudenkadun varrella oli Tammisen suunnitelmassa kaksi laatoitettua aluetta, joiden väliin sijoittui nurmikenttä. Kustannussyistä laatoitukset korvattiin hiekkakentällä ja samasta syystä Kilpisenkadun puoleiseen päähän ajatellun suihkulähteen tilalle tuli symmetrisiä kukkaistutuksia, Jäppinen kuvailee suunnitelmaa.

Arkkitehti Kerttu Tammisen syyskuussa 1932 laatima suunnitelma Kirkkopuiston järjestelyistä näytti tältä. Vapaudenkadun varteen hän suunnitteli korttelin levyisen aukion, jota nykyään kutsutaan Paraatiaukioksi. Kuva: Jyväskylän kaupunginarkisto

Jussi Jäppinen on seurannut viime kuukausina pysäköintihalliin liittyen kiivastakin keskustelua Kirkkopuiston kohtalosta. Hän on huomannut, että kommentoijien perustelut eivät aina välttämättä perustu tosiasioihin, vaan mielikuviin, joita ihmisille on syntynyt.

– Kun väitetään, että Kirkkopuisto tuhotaan, niin totta kai ihmiset hermostuvat. Nykyajan some-tyyliin jatkokommenteissa parkkihallia onkin rakennettu Kirkkopuiston alle, myös itse kirkon alle rakentaminen on toistunut keskustelussa. Pari viikkoa sitten keskustakin jo tuhoutui eräässä kommentissa. Kuitenkin parkkihalli rakennetaan Vapaudenkadun ja Paraatiaukion alle. Samassa yhteydessä osaa itse puistosta uusitaan.

Jäppinen luottaa siihen, että Kirkkopuiston muutoksia ja pysäköintitalon rakentamista on pohjustettu ja suunniteltu huolellisesti, laajempiakin kokonaisuuksia ajatellen.

– Ei kukaan tee tahallaan huonoja ratkaisuja. Minulla on pysäköintihalliin asenne, että rakentamisen vaikutukset on monen alan ammattilaisten toimesta tutkittu ja kaupunginvaltuustossa – arkkitehti Kerttu Tammisen suunnittelemissa tuoleissa – asia on päätetty. Tavoitteena on tehdä kokonaisuudesta mahdollisimman hyvä ja aikaa kestävä. Samalla olisi myös mahdollisuus osittain palauttaa 1930-luvun ilmettä vaikkapa laatoitusten ja suihkulähteen osalta.

Jussi Jäppisen mukaan omalla tavallaan Kirkkopuiston kortteli ympäristöineen on myös kaupungin historian peili. Kuva: Outi Elomaa

Kirkkopuisto on muuttunut vuosikymmenten aikana. Jussi Jäppisen mukaan kehityksen kerroksellisuus on hyvä näkyä, koska kaupunki muuttuu koko ajan.

– Omalla tavallaan Kirkkopuiston kortteli ympäristöineen on myös kaupungin historian peili. Siellä ovat ruutukaava-alueen ensimmäiset suuret julkiset rakennukset, kirkko ja kaupungintalo, puistoa ympäröivät Jyväskylän vanhimpiin kuuluvat, nimekkäidenkin arkkitehtien suunnittelemat kerrostalot ja lukuisat veistokset Minna Canthista Taipaleen muistomerkkiin palauttavat eri tavoilla mieliin menneitä vuosikymmeniä. Ja kun parkkihallista puhutaan, niin autoilu on aiemminkin näkynyt alueen historiassa, toteaa Jäppinen.

Kaupungin ensimmäisiin lukeutunut bensiinikioski pystytettiin 1920-luvulla vain 30 metrin päähän kirkon pääovesta, ja joidenkin linja-autoreittien lähtöpaikka oli linja-autoliikenteen alkuvuosina kirkon aidan luona.

Lisäksi aukion reunaan Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun kulmaan valmistui 1930-luvun lopulla kaik­kien tuntema funkistyylinen Shellin huoltoasema.

Yksi suurimmista viimeaikaisista muutoksista tapahtui vuosituhannen alussa, jolloin puistoaluetta peruskorjattiin.

– Ennen peruskorjausta Kirkkopuisto oli liki umpeen kasvanut. Jos seisoit puiston toisessa reunassa, kasvillisuuden läpi ei nähnyt toista laitaa. Peruskorjauksen idea oli harventaa puita ja tehdä viihtyisä, turvallinen ja valoisampi puisto. Samalla puistoa ympäröivä eri aikakausien arkkitehtuuri tuli näkyviin. Puiden kaatamista myös vastustettiin, se vaan kuuluu jotenkin asiaan.

Viime vuosituhannen lopulla Kirkkopuisto alkoi muistuttaa tiheää viidakkoa. Uudistamisen jälkeen puistosta tuli valoisa ja viihtyisä. Kuva: Jussi Jäppinen

Muutos- ja ennallistamistöissä itse työvaihe on usein rajun näköistä ja herättää tunnekuohuja, mutta hyvän lopputuloksen myötä se vaihe unohtuu nopeasti.

– Esimerkiksi osa kaup­piaista vastusti kävelykadun rakentamista, koska autolla ei päässyt oven eteen. Huonoon kuntoon päästettyä Valtiontaloa on puolestaan haukuttu vuosia rötisköksi. Kohta ihmetellään, miksi korjausta ei tehty ajat sitten. Tuhansia matkailijoita houkuttelevassa Aallon kaupungissa sentään eletään, Jussi Jäppinen toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Satamakadun ja Rantaväylän risteys kannattaa kiertää muuta kautta torstai-iltana

Vielä ehtii äänestää suosikkiterassia

Tragediasta taidetta – Galleria Hopan uusi näyttely käsittelee tulipalosta selviytymistä

Harjulla voi nyt suunnistaa kartan tai mobiilisovelluksen avulla

Sähköpotkulaudat tulivat Jyväskylään – ajelemaan pääsi jo eilen illalla

Nyt voit saada oman kuvasi Matkakeskuksen Nytkumuuriin – teoksen maalaaminen jatkuu heinäkuun lopulla

Lisää kirjastoja avataan ensi viikolla; kirjastoautotkin lähtevät liikenteeseen

Jääkiekkoa, signeerauksia ja abstrakteja muotoja – katso millaisia teoksia lapset taiteilivat Oikokatuun tänä vuonna

"Tältähän kesällä pitää kuulostaa" – lauantain Puistojuhlat helpotti yleisön, esiintyjien sekä järjestäjien festari-ikävää

Harjulla halutaan kovia tuloksia – Jarkko Finni kertoo, miten Jyväskylään tuodaan kovatasoinen yleisurheilukilpailu