Kauppakeskuksilta valituskirje feissarilaumoista ydinkeskustassa – Feissarikin myöntää, ettei toiminta saa kääntyä itseään vastaan

Kuluvana kesänä moni Jyväskylän Kauppakadun kulkija on törmännyt yritysten ja järjestöjen face-to-face-myyjiin ja -varainhankkijoihin, tuttavallisemmin feissareihin. Valituksilta ei ole säästytty.

Heinäkuun alussa osa kävelykadun kauppakeskuksista ja Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry lähettivät kirjeen niille yrityksille ja järjestöille, joiden feissarit ovat pyörineet Kauppakadulla. Kirjettä olivat laatimassa muun muassa Forum, Sokkari ja Halonen.

Kirjeessä pyydettiin yhteisiä pelisääntöjä ydinkeskustan viihtyisyyden edistämiseksi.

Yksi kirjeen saajista oli YK:n alainen lastenjärjestö Unicef, jonka feissareista osa on päivystänyt Kauppakadulla.

– Kirjeen jälkeen lähdimme vähäksi aikaa pois Kauppakadulta sen takia, että haluamme olla yhteistyökykyisiä. Kävimme myös asiasta keskustelua kirjeen laatijoiden kanssa, kertoo Jyväskylän alueella työskentelevien Unicef-feissarien tiiminvetäjä Niilo Muje.

Muita kirjeen saaneita ovat esimerkiksi Greenpeace, Amnesty sekä Kotimaan Energia.

Tällä hetkellä järjestöt ovat keskenään sopineet, että Kauppakadulla saa päivystää enintään kaksi feissaria jokaisesta järjestöstä. Toki feissarien määrä pysyy edelleen kohtalaisen korkealla, koska eri järjestöjä on läsnä niin paljon.

– Vaikka yleisellä kadulla on lupa tehdä feissausta, se ei saa kääntyä itseään vastaan. Jos Kauppakatu on tupaten täynnä, se ei ole kenenkään etu – ei järjestöjen, yritysten eikä kaupunkilaisten, Muje linjaa.

Järjestöt eivät tekisi feissausta, ellei se olisi taloudellisesti kannattavaa. Unicefille se on yksi tärkein keino hankkia kuukausilahjoittajia.

– Suomen Unicefin kuukausilahjoituksista 59 prosenttia tulee feissarien kautta. Toisin sanoen feissaus on Unicefille ja varmasti myös muille järjestöille suorastaan elinehto, Muje toteaa.

Moni Kauppakadulla päivystävä feissari on hyvällä asialla ainakin omasta mielestään. Halutaan auttaa maailman lapsia, parantaa ihmisoikeuksia ja suojella luontoa.

Mutta miten pitäisi suhtautua lähinnä kaupallisilla intresseillä liikkuvien yritysten, kuten sähköfirmojen, feissareihin?

– En ota kantaa siihen, pitäisikö yritysten feissarien määrää lähteä säätelemään. Tokihan on myös yritysten etu, jos feissareita ei pyöri liikaa kaupunkien keskustoissa, Muje pohtii.

Toisinaan ihmiset sekoittavat yritysten feissarit järjestöjen varainhankkijoihin.

– Silloin sanon heille, ­etten ole myymässä mitään, vaan olen lasten asialla ja etsin kuukausilahjoittajia. Ihmiset saattavat yllättyä ja heidän asenteensa voi muuttua myönteisemmäksi.

Toisinaan feissareista ärtyneet kadulla kulkijat tulevat suoraan sanomaan Mujeelle, että feissaus ottaa päähän. Niin saa Mujeen mukaan tehdä.

– Palautetta voi ja pitääkin antaa suoraan feissareille tai Unicefin asiakaspalveluun. Järjestömme ihmiset sitten pohtivat, miten toimivat annetun palautteen perusteella, puolisentoista vuotta feissausta tehnyt Muje toteaa.

Tärkeintä on Mujeen mukaan neuvotella yhteiset ja toimivat pelisäännöt kauppakeskusten, paikallisten yritysten sekä feissausta harjoittavien yritysten ja järjestöjen välillä. Kunkin tahon pitää pystyä kuuntelemaan toista.

Mujeella on lukijoille myös terveisiä kaikkien järjestöjen feissarien puolesta.

– Emme ole kaduilla feissaamassa siksi, että haluamme tahallamme ärsyttää ihmisiä. Pyrimme olemaan mukavia ihmisille ja samalla tekemään maailmasta paremman paikan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

"Saanko kysyä yhden kysymyksen?" – Älä feissaa näin, pohtii joka päivä feissareita Jyväskylässä kohtaava Tea Rissanen

Uusimmat

Mies yritti varastaa keskustan kaupasta vaatteita – tehnyt omaisuusrikoksen vuoden aikana jo 13 kertaa

"Miksei saa jotain homoalennusta, koska olemme muka niin erikoisia" – Jyväskylän Priden kulkue ja pääjuhla järjestetään lauantaina 24.8.

”Näen ihmisissä kauneutta, jota he eivät itse näe” – Aistillisilla boudoir-kuvilla voi kehittää armollisempaa asennetta

Etsintäkuulutus: Bongaa koralliorakas ja auta tutkijoita – oma rakas sienipaikka ei paljastu

Lampaat tekivät Jyväskylässä kesällä sen, mihin ihmiset eivät ole pystyneet

Kolumni: Kaapissa elämistä

Keski-Suomen kasvu hyytyi alkuvuodesta

Asmalammen kioskin tulipalosta kaivataan vihjeitä

Riihi-iltamat alkavat jälleen – kansanmusiikkia tarjolla neljänä keskiviikkona

Hemingway'sin klubi-illat saavat jatkoa – Maustetytöt aloittaa, Miljoonasade-tribuutti lopettaa