Lampaat tekivät Jyväskylässä kesällä sen, mihin ihmiset eivät ole pystyneet

Vehkalammen puistossa on ollut tänä kesänä hyvin ahkeria kesätyöläisiä. Ne söivät kaiken, mitä neljällä eri laitumella oli syötävää. Kuudenkymmenen kesälampaan vierailu on osa VieKas LIFE -vieraslajihanketta, joka lisää tietoisuutta vieraslajeista sekä edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa luonnossa.

Vehkalammen lampaiden tehtävänä on syödä viiden kesän aikana jättipalsamia, ja samalla tutkitaan, miten sitkeä vieraslaji reagoi siihen.

Jyväskylän kaupungin viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen kertoo, että ajatus lampaiden käyttöön ”testimielessä” tuli Kuokkalan lampaiden aitauksista. Siellä lampaat ovat laiduntaneet kesäisin jo usean vuoden ajan.

– Huomasimme, että Kuokkalassa on esimerkiksi Rantaraitilla jättipalsamia, mutta siellä missä lampaat ovat laiduntaneet, ei ole enää ongelmaa jättipalsamista. Mietimme, että hankkeessa voisimme kokeilla lampaita jättipalsamin syöjänä alueella, missä on runsas esiintymä.

Tutkimuskohteeksi valikoitui Vehkalammen alue, jossa on jättipalsamia hyvin paljon. Sitä on yritetty saada ihmisvoimin pois, mutta vieraslajia ei ole saatu vähenemään.

Lampaiden kesä meni hyvin, jopa niin hyvin, että osa lampaista jouduttiin viemään jo aiemmin kotiin, kun laitumet oli syöty melkein paljaiksi. Loput lampaat lähtevät tällä viikolla.

– Otimme hankkeeseen liittyen viikoittain valokuvia, ja seuranta on koko ajan käynnissä. Jättipalsamin tuhoutumisaste näyttää hyvältä ensimmäisen kesän osalta. Laidunalueella olevat jättipalsamit eivät ehtineet siemenvaiheeseen, Pajunen kertoo.

Jättipalsamin lisäksi lampaiden ruokavalioon kuului pajua ja niittykasvillisuutta.

– Jättipalsamillahan on se taipumus, että se valtaa alaa ja muut kasvit jäävät herkästi niiden alle. Nyt alueet ovat paljaita, kun lampaat ovat kalunneet sieltä kaiken syötävän. Hanke on monivuotinen, ja toivomme, että jättipalsamien siemenpankki häviää näiden vuosien aikana. Jättipalsamihan ampuu siemeniä kauaksikin, joten sen häviäminen kestää kauan.

Jättipalsami ei vaikuta ainoastaan kasvillisuuteen, vaan myös maarakenteeseen. Ilmiö näkyy Pajusen mukaan myös eroosiona.

VieKas LIFE -hankkeessa on mukana laaja joukko kumppaneita, joiden yhteistyöllä pyritään varmistamaan vieraslajitiedon ja käytännön toimien tehokas leviäminen. Luonnonsuojeluliiton pääkumppaneina hankkeessa on Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Marttaliitto, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäki ja Jyväskylä.

– Kesäkuussa tuli voimaan uusi asetus vieraslajeista ja kolmen vuoden siirtymä niiden hävittämisestä, esimerkiksi kurtturuusun. Kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä kysyäkseen, miten pitää toimia. Moni myös havahtui siihen, että jotain pitää tehdä suomalaisen luonnon hyväksi. Hanke koskee jättipalsamin lisäksi muun muassa jättiputkea, lupiinia ja keltamajavankaalia, Pajunen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tiistain leffapiknik houkuttelee Lounaispuistoon katsomaan Cannes-voittajaa – aiemmin on syöty samalla nakkeja ja tapaksia, mitä on vuorossa tänä vuonna?

Vadelmaveneellä suosioon soutanut Kasmir julkaisee uuden albumin ja kiertää Suomea, Jyväskylässä keikka yökerhossa marraskuussa

Huhtasuon kylätoimistolla saa joka keskiviikko ihan suoraan valehdella – ja valehtelijoita on riittänyt

"Tupakan polton lopettaminen on paras yksittäinen terveysteko" - ryhmässä pääsee puhumaan vieroitusoireista ja retkahduksista

Kolumni: Lisää kahvia!

Muuramessa ei helpolla luovuteta

Tanssisali Lutakon syyskauden bändi-Tetris alkaa olla valmis – JVG palaa seitsemän vuoden tauon jälkeen

Jyväskylä Sinfonia avaa konserttikautensa Laukaassa ensi viikolla

Tourukadulla olleita autoja vahingoitettiin maanantaiyönä; auton päällä esimerkiksi käveltiin

Mies yritti varastaa keskustan kaupasta vaatteita – tehnyt omaisuusrikoksen vuoden aikana jo 13 kertaa