Lievestuoreella aasilla ratsastaminen kuuluu myös nykypäivään

Liepeentietä pitkin lähenee hiljalleen voimistuva kavioiden kopina, ja katseet pysäyttää erikoinen näky: aasi ratsastajineen köpöttelee verkkaisesti Lievestuoreen S-marketin ohi.

Ratsukko käyttää kevyen liikenteen väylää, sillä autotiellä se tukkisi liikenteen. Josefiina-aasin täytyy myös välillä seisahtaa ihmettelemään kylänraitin tapahtumia, mikä voisi aiheuttaa pääväylälle tarpeetonta ruuhkaa.

– Kun Josefiina päättää pysähtyä, se myös pysähtyy. Joskus seisomme vartinkin ihmettelemässä jotakin. Josefiinalla on vahvat mielipiteet, aasilla ratsastava Jenna Holm kertoo nauraen.

Jenna Holm ratsastaa ja ajaa Josefiinalla säännöllisesti. Mukana lenkillä on myös sisko Janita Holm. Kuva: Jenna Holm

Hevoseen verrattuna aasi on pääsääntöisesti hyvin rauhallinen eläin. Vastaan saa tulla rekka, traktori tai haukkuva koira, eikä Josefiina edes säpsähdä.

Kun ratsukko kulki ylikulkusiltaa ja juna jyskytti kavioiden alta, pitkät korvat hieman kääntyilivät, mutta sen suurempaa reaktiota mekkala ja tärinä eivät aasissa aiheuttaneet.

Mutta joku raja Josefiinallakin on: katukaivon kannelle se ei suostu astumaan, ja suojatien raidat ovat sen mielestä hyvin epäilyttäviä.

Josefiina-aasin mielestä suojatien raidat ovat epäilyttäviä, joten ne on varmempi kiertää. Kuva: Jenna Holm

Josefiina ja Vilma -aasit asuvat pientilalla aivan Lievestuoreen taajaman vieressä. Tyyninä kesäiltoina niiden ääni kantautuu kotilaitumelta rivitaloalueelle saakka.

Aasien omistajan Mira Heinäahon mukaan liepeeläiset suhtautuvat aaseihin varsin positiivisesti.

– Kerran saimme huonoa palautetta, kun Josefiina kakkasi työväentalon risteykseen. Yleinen mielipide tuntuu kuitenkin olevan, että on olemassa vakavampiakin asioita kuin yhdet aasinkakat jalkakäytävän reunassa, Heinäaho sanoo.

Aasi on laumaeläin. Ennen Vilma-aasin muuttoa Lievestuoreelle Josefiina joutui asumaan vähän aikaa yksin. Turhautuneena yksinäisyyteen se karkasi kotoaan ja kuljeskeli pitkin Lievestuoreen yön hiljaisia katuja vailla päämäärää.

– Männikön vanhainkodin yökkö oli yövuoron päätyttyä hieraissut silmiään, että mikä hitto tuolla seisoo. Hyvin nopeasti selvisi, että mikä ja kenen otus se oli, Heinäaho nauraa.

Heinäaho hankki Josefiinan kaveriksi Vilma-varsan 1,5 vuotta sitten. Ennen sitä Josefiinalla oli seuranaan shetlanninponi, mutta yhteiselo sen kanssa ei sujunut: poni kiusasi Josefiinaa jatkuvasti.

Pihatossa Vilma ja Josefiina pääsevät kulkemaan vapaasti sisään ja ulos. Kuva: Matilda Saarikoski

Heinäaho kuvailee aasejaan kilteiksi, nöyriksi ja varsin seurallisiksi. Hän uskoo aaseihin usein liitetyn itsepäisyys-käsityksen juontuvan nimenomaan siitä, että ne jähmettyvät paikoilleen nähdessään jotain omasta mielestään epäilyttävää.

– Eivät ne sitä pahalla tee. Se on vaan niiden tapa tarkistaa tilanne, Heinäaho puolustaa.

Kesäisin Josefiina ja Vilma ovat aidattuina Heinäahon perheen pihalle. Siellä ne leikkaavat nurmikkoa syömällä ja osallistuvat perheen töihin toisinaan turhankin innokkaasti.

– Välillä ne on vietävä pois. Ne tunkevat autotalliin ja vievät työkalutkin, jos jotain yrittää korjata. Joskus Josefiina tuli jopa keittiöön. En olisi uskonut, että se pääsee kulkemaan etuoven portaat. Ne ovat todella jyrkät.

Ainoastaan kiima-aika tekee aasitammat kärttyisiksi. Heinäahon mukaan kevään edetessä koittaa taas kausi, kun normaalilta olemukseltaan varsin hidastempoinen Josefiina pinkoo pukkilaukkaa ja mulkoilee omistajaansa.

– Ilme on, että menehän siitä, kun vielä ehdit.

Vilma-aasi synnytti yllätysvarsan tullessaan Mira Heinäahon omistukseen. Kuva: Matilda Saarikoski

Yksi Josefiinan ja Vilman laitumista rajoittuu jalkakäytävään, ja ohikulkijat ihastelevat aaseja mielellään.

Heinäaho on pystyttänyt laitumen viereen kylttejä, joissa kielletään herkkujen syöttäminen.

Aasit ovat erittäin hyviä rehunkäyttäjiä ja lihovat helposti. Liika lihominen taas voi aiheuttaa muun muassa vaarallista kaviokuumetta.

– Vaikka pyrin syöttämään näitä niukasti, Josefiinakin näyttää nyt siltä, että se varsoisi kohta. Nämä syövät itsensä hengiltä, jos ne päästää viljeltyyn, vihreään laitumeen, Heinäaho toteaa.

Vilman ja Josefiinan leipätyö on maisemanhoito.

Heinäahon ja hänen avomiehensä Janne Suurosen tilalla on niin sanottuja pakettipeltoja, joiden lepikkoja aasit pitävät siisteinä. Ne siis syövät työkseen.

– Ja todella pitävät työstään. Ne syövät käytännössä kaiken muun, paitsi lupiinit.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kevään pihabongauksen jälkeen on vuorossa pönttöbongaus

Harjulla treenataan yleisurheilua kuorolaulun tahdissa

Lutakonaukiolle kolme uutta terassia – Olutsatama-tiimi avaa OlutKontin

Espresso House laajentaa kävelykadulla ja pizzeria Pettola Lorenzo tuo pienen terassin Väinönkadulle

Desinfioivan suihkeen kohderyhmä vaihtui hetkessä teollisuudesta terveydenhuoltoon

Rantaraitin ulkokuntosalille valmistui uusia liikuntapaikkoja

Matkakeskus saa uutta ilmettä Niina Vehmaan valokuvataiteesta

Tänä vuonna Avoimet puutarhat-tapahtumaan voi tutustua myös etänä

Juhani Lillberg tuo taiteella iloa naapureille ja ohikulkijoille

Oletko kaivannut postiluukkuun Linkkien aikatauluvihkoa? Kesäaikataulu jatkuu poikkeuksellisesti elokuun loppuun asti