Ostoskärryjen tai ravintolan ruoka-annoksen tarkkailu on lihaville arkipäivää

Kun ylipainoinen on ruokakaupan kassajonossa, hänen ostoksiaan tarkkaillaan. Onko kärryssä makeisia, herkkuja ja tarpeeksi kasviksia? Kun ylipainoinen on kahvilassa, hän saa merkitseviä katseita, jos ottaa tarjottimelleen kakkupalan. Ravintolassa hänen ruoka-annostaan katsotaan, sen kokoa ja koostumusta.

Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hannele Harjunen on yhteiskunnallisen lihavuustutkimuksen ja sukupuolitettujen ruumisnormien asiantuntija.

– Sosiaalinen kontrolli, joka liittyy lihavien ihmisten julkisilla paikoilla liikkumiseen tai asioiden tekemiseen, on suuri. He kokevat, että ihmiset tarkkailevat, ja niin he tekevätkin. Tarkkailu ulottuu myös liikuntaan. Lihavat kokevat liikkuessaan olevansa jatkuvasti silmätikkuna ja saavat kommentteja. Se on älytön tilanne. Liikunta on se, mitä lihaville suositellaan, mutta he eivät saisi julkisesti tehdä sitä. Pitäisi olla hoikka ennen kuin saa harrastaa liikuntaa, Harjunen toteaa.

Hänen mukaansa on eletty pitkään yhtä aikaa lihavuuspaniikin aikakautta ja vahvaa fitnessbuumia. Lihavuuspaniikki alkoi 2000-luvun alussa, ja varsinkin viime aikoina se on ollut aika vahva.

– Viime vuodet ovat olleet vahvaa terveystietoisuuden nousua. Ihmisen pinnalta tulkitaan asioita, joita siitä ei välttämättä voisi lukea. Esimerkiksi ihmisen painon perusteella ei voi sanoa terveydestä juuri mitään. Helpoimmin näkyvä asia, johon voidaan sen näkyvyyden vuoksi jatkuvasti kiinnittää huomiota, on kuitenkin paino, Harjunen sanoo.

Hannele Harjusen mukaan tällä hetkellä eletään hyvin seksistisessä kulttuurissa, jossa ulkonäkövaatimukset naisilla ovat olleet hyvin ankarat. Ulkonäköön liittyvä työ ei ole koskaan tehty loppuun. Aina löytyy kehosta parannettava kohta.

– Terveysbuumin myötä paino on tullut myös bisneksen kohteeksi. Se hyödyttää yhä enemmän kaupallisia palveluiden tuottajia tai tuotteiden valmistajia, Harjunen toteaa.

Naiset ovat tietoisia siitä, että heitä arvioidaan pätevyyden lisäksi ulkonäön mukaan.

– On kyse ikääntymisestä tai painosta, mielellään halutaan markkinoida niihin erilaisia ratkaisuja. Taustalla on seksistinen kulttuuri.

Lihavuuden suhteen on elänyt vuosisatoja käsityksiä, että sen taustalla on tahdonvoima tai laiskuus. Tulkitaan, että paino on ilmaisu henkilökohtaisista ominaisuuksista.

– Mitä näille ominaisuuksille tapahtuu, jos ihminen laihtuu? Onko niin, että ne eivät olleet todellisia syitä, vaan vartalotyyppiin pahansuovasti liitettyjä. Naisilla kauneusihanne ja ihannevartalo liittyvät tietynlaiseen pinnalliseen estetiikkaan tai passiiviseen heikkouteen ja pienuuteen. Miehille ihanne on vahva vartalo ja näyttävät lihakset.

Hyvin monilla ihmisillä on jatkuva syyllisyyden tunne siitä, etteivät pysty laihduttamaan. Naisten kohdalla se näyttäytyy usein siten, että eletään tavallaan välitilassa. Ei saa tai voi tehdä tiettyjä asioita ennen kuin on laihduttanut.

– Sidotaan asioita normaalivartaloon. Sitten voi unelmoida esimerkiksi uudesta työpaikasta, rantalomasta tai hyvästä parisuhteesta, kun on täyttänyt normit. Moni jää tähän kummalliseen välitilaan pysyvästi. Laihduttaneista 5–6 prosenttia pystyy pitämään edes osan laihduttamastaan painosta pois. Laihduttamisen epäonnistumisprosentti on 95, Harjunen sanoo.

Viimeisen vuoden aikana on puhuttu Harjusen mukaan paljon siitä, millaisia kokemuksia ylipainoisilla on terveydenhuollosta.

– Lihavat kokevat usein, että heidän varsinainen asiansa vastaanotolla sivuutetaan ja keskitytään painoon. Usein henkilökunnan käytös on epäasiallista ja kömpelöä. Ei ymmärretä, että ylipaino voi olla pitemmän ajan kysymys. Ylipaino voi olla myös talouskysymys. Ei ole varaa syödä terveellisesti, Harjunen sanoo.

Kun saa huonoa kohtelua terveydenhuollossa, aletaan vältellä lääkäriin menoa.

– Ei kukaan halua mennä tapaamaan kiusaajaa, ja näin voivat sairaudet edetä. Diabetesta ei kontrolloida yhtä hanakasti laihoilta, vaan ylipainoisilta. Näin kaikki kärsivät ennakkoluuloista. Se, että näyttää terveeltä, on ollut viime vuosina tärkeämpää kuin että on oikeasti terve.

Harjunen sanoo, että aivan viime vuosina on alettu lähestyä painoa, liikuntaa ja syömistä eri tavalla kuin mikä on ollut perinteinen tapa..

– Viime vuosina on alettu puhua kehopositiivisuudesta. Uskon, että kehitys jatkuu. Omakin tavoitteeni on ollut, että keskustelu on monipuolista ja kriittistä. Syyllistämisestä ei ole hyötyä kenenkään terveydelle.

Uusimmat

Jyväskyläläisille tarjolla uusi paikkakunnan olut

Lauantaina Viitaniemessä pääsee ensin luistelemaan ja sitten jäädiskoilemaan

Tätä Anssi Kela ei ole tehnyt 18 vuoteen

Perinteistä häävalssia ei tanssita enää monissakaan häissä

Pohjois-Irlannin rockylpeys Therapy? aloittaa Suomen kiertueensa Jyväskylästä – katso kooste ensimmäistä kertaa Keski-Suomeen saapuvan bändin musiikkivideoista

Ihan sama, missä järjestyksessä oluet ja viinit juot – krapula tulee kuitenkin

Jyväskyläläinen vaatemerkki hyppää mukaan e-urheiluun

Ilmainen porno palasi Suomen televisioon – tästä on kyse

Nuoret töihin tai koulutukseen

Kolumni: Lapsikielteisyyttä vai alkoholi­ongelmien ennaltaehkäisyä?