Vakava virus lisää klassikkopelin menekkiä

Kun ihmiset googlettavat sanaparin korona ja Jyväskylä, tulee yhdeksi linkiksi Oy Juho Jussila ja Korona-peli. Juho Jussilan suunnittelema perinnepeli otettiin yrityksen tuotantoon vuonna 1934 ja sitä tehdään edelleen.

Korona-pelissä on pelilauta, joka on valmistettu koivusta ja koivuvanerista. Pelilaudan pussit ovat massiivikoivua. Peliä voi pelata 2–4 pelaajaa.

Oy Juho Jussila perustettiin Jyväskylään vuonna 1923 ja se oli aikansa pelitalo. Puulelujen myynti ylitti pelien myynnin vuonna 1937.

Juho Jussila oli nykyisen toimitusjohtaja Maija Jussila-Savon isoisoisä.

– Yritys aloitti viennin vuonna 1928 Fortuna-pelillä, koska Juho Jussilalla oli selkeä ajatus, että toiminnan pitää olla kansainvälistä. Fortuna-peli tuli myyntiin vuonna 1926 ja se oli Jyväskylälle merkittävä asia 1930-luvun lamassa. Tarina kertoo, että Keljossa oli kaksi poikaa, jotka eivät olleet Jussilan palveluksessa. Tehdas sijaitsi siihen aikaan Juomatehtaalla, Jussila-Savo sanoo.

Korona-peli syntyi, kun Juho Jussila halusi kehittää pelin, joka sopii suuremmille kuluttajaryhmille. Maija Jussila-Savo kertoo, että peli on melko työläs tehdä.

– Siinä ei ole paljon osia, mutta osien pitää sopia täydellisesti yhteen, jotta pelistä tulee kunnollinen. Vaikka sanotaan, että Suomi on vanerimaa, on vaikeaa löytää hyvää vaneria meidän tarkoitukseemme. Peli on niin iso, että vanerin täytyy olla laadukasta. Meidän tuotteet on tarkoitettu kestämään pitkään, joten ne pitää tehdä hyvästä materiaalista, Jussila-Savo kuvailee.

Myyntipäällikkö Harri Savo jatkaa, että ihmiset ostavat Korona-pelejä siksi, että he haluavat niiden kestävän sukupolvien ajan.

– Väittäisin, että Korona-pelit kestävät sata vuotta, jos niitä ei pidetä kosteassa varastossa. Markkinointi tulee sillä tavalla helpommaksi, että pelit säilyvät eli niitä on näkyvillä, vaikka pitää meidän toki markkinoidakin pelejä, Harri Savo sanoo.

Monille asiakkaille on iso merkitys sillä, että peli on tehty puusta.

– Moni kysyy myös miksei nappuloita tehdä puusta. Puun paino vaihtelee paljonkin, jolloin pelinappulat olisivat eripainoisia. Puunappulat eivät olisi myöskään yhtä kestäviä ja muoviset nappulat liukuvat laudalla paremmin. Teemme itse muoviosastolla pelinappulat, joten tiedämme, että ne on tehty turvallisesta materiaalista, Harri Savo kertoo.

Korona-pelejä myydään kolmea eri kokoa ja isoimpaan myös jalustaa. Korona-pelejä, kuten muitakin tehtaan tuotteita myydään nykyisin paljon nettikaupan kautta.

– Pystymme palvelemaan sellaista osaa Suomea, jossa ei lelukauppaverkosto toimi. Olemme laskeneet, että 70 prosenttia Suomen myynnistä jää kehäkolmosen sisäpuolelle. Se kertoo siitä, minne suurin osa Suomen lapsista syntyy. Aika paljon tilauksia tulee myös Pohjois-Suomesta, Harri Savo toteaa.

Haastattelun aikana yhteys koronavirukseen tulee taas esiin. Tytär Pinja Savo käy myymässä asiakkaalle vara­osina saatavat pelikepit ja pelinappulat.

– Asiakas sanoi muistaneensa viruksen vuoksi, että heillähän on peli varastossa ja lähti sitten hankkimaan siihen pelivälineet. Näitä asiak­kaita on ollut viime viikkoina paljon, myymälänkin puolella työskentelevä Pinja Savo sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Juhani Lillberg tuo taiteella iloa naapureille ja ohikulkijoille

Oletko kaivannut postiluukkuun Linkkien aikatauluvihkoa? Kesäaikataulu jatkuu poikkeuksellisesti elokuun loppuun asti

Rantavalvoja aloittaa työt Tuomiojärven uimarannalla ensi tiistaina

West Side Story käynnistää kaupunginteatterin syyskauden, 1,5 vuodella siirtynyt Sydänmaa saa ensi-iltansa

Suvivirsi-video vie tuttuihin maisemiin – katso kaupungin, seurakunnan ja Jyväskylä Sinfonian yhteinen kesätervehdys

Kolme kertaa borrelioosi – punkki on muuttanut Elias Suhosen, 22, suunnitelmia monta kertaa

Jyväskylän ravintoloissa valmistaudutaan kesään ja rajoituksiin – Sohwi kaavailee satamaan keidasta

Ensimmäiset suunnitelmavaihtoehdot ratapihan kannesta valmiina

Koulujen päättäjäisiä voi viettää lauantaina verkossa; tarjolla esimerkiksi neljä keikkaa

Maataloustyön matalapalkkaisuudesta