Vekkula tunnettiin Jämsässä ja kauempanakin pontikkakylänä – pontikkaperinteestä tekeillä olevaan kirjaan kaivataan etenkin kuvia

– Pontikankeitto on ollut Jämsän seudulla yllättävänkin yleistä. 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla on lähes kaikilla jotain tietoa asiasta. Eihän kukaan kyllä myönnä itse keittäneensä, mutta ainakin tiedetään, mistä sitä on saanut, Päivi Ketolainen kertoo.

Ketolainen on kesästä asti kerännyt tietoa Jämsän pontikkaperinteestä kertovaan kirjaan, joka olisi tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden keväällä.

– Ensimmäinen tarinailta aiheesta pidettiin kesällä Vekkulassa, yhteensä niitä on pidetty neljä eri puolilla Jämsää. Tuntuu, että nyt ihmiset ovat alkaneet ottaa enemmänkin yhteyttä ja kertoa muistojaan. Valokuviakin olemme saaneet vähän, mutta etenkin niitä kaipaisimme lisää, ei pelkästään pontikkatehtaista, vaan kaikesta muustakin asiaan liittyvästä, Ketolainen sanoo ja kertoo tekevänsä myös henkilöhaastatteluja.

Ketolaisen lisäksi haastatteluja tekee Jaakko Luoma.

Pontikkaperinnettä kerätään Vekkulan kyläyhdistyksen hallinnoiman, Vesuri-ryhmän EU:n maaseuturahastosta rahoittaman hankkeen puitteissa.

– Teimme Vekkulasta puolitoistatuntisen videon ja kyläkirjan Jaakko Luoman kanssa reilut kymmenen vuotta sitten. Ajatus pontikkaperinteen keräämisestä alkoi itää jo silloin, Vekkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Salminen kertoo.

Vekkula tunnettiin Jämsässä, ja kauempanakin, pontikkakylänä ja Vekkulan vaaleeta pidettiin laadukkaana.

– Viinan kotipoltto kiellettiin 1866. Vuonna 1893 senaatti antoi ylimääräisen määrärahan poliisien palkkaamiseksi Vekkulaan, nimenomaan pontikkatehtaita etsimään, Salminen kertoo.

– Vekkula on sen verran syrjässä, että siellä oli hyvä keitellä. Ja kylässä oli paljon torppareita, pontikankeitto oli monelle tärkeä sivuelinkeino. Pontikankeittäjiä myös suojeltiin. Jotkut poliisitkin katsoivat toimintaa läpi sormien, ja poliisin mukaansa määräämä paikallinen opas ilmoitti keittäjille etukäteen tiedossa olevista ratsioista. Toki sitten oli niitäkin poliiseja, jotka etsivät tehtaita vapaa-ajallaankin.

Tekeillä olevaan kirjaan pontikkaperinnettä tulee lähinnä sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

– Muistitieto ei yllä sen kauemmas, toki vanhoista sanomalehdistä otetaan mukaan jotain tietoa, Ketolainen toteaa.

– 1960-luvulta lähtien pontikankeitto siirtyi metsistä katon alle, karjakeittiöihin ja kotikeittiöihin, mutta se ei kuitenkaan loppunut. Ainakin vielä 1970-luvulla sekä Kaipolan että Jämsänkosken tehtaiden verstaissa työmiehet ovat rakennelleet itselleen pontikkapannuja, Ketolainen kertoo.

Kirjasta on tarkoitus tehdä kokonaiskatsaus pontikkaperinteeseen. Itse keittämisen lisäksi tietoa haluttaisiin talteen myyntiketjuista, kiinnijääneiden rangaistuksista ja pontikan yhteiskunnallisista vaikutuksista, niin hyvistä kuin pahoistakin.

– Kirjanteon yhteydessä kertyneet haastattelut ja kuvamateriaali arkistoidaan, mahdollisesti Keski-Suomen museoon, Salminen kertoo.

Uusimmat

Jyväskylässä kierrätetään urheiluvälineitä keskiviikkona - ja ihan ilmaiseksi!

Jyväskyläläisen pornotähden FB-tili suljettiin – menetti hermonsa

Jyväskyläläisille tarjolla uusi paikkakunnan olut

Lauantaina Viitaniemessä pääsee ensin luistelemaan ja sitten jäädiskoilemaan

Tätä Anssi Kela ei ole tehnyt 18 vuoteen

Perinteistä häävalssia ei tanssita enää monissakaan häissä

Pohjois-Irlannin rockylpeys Therapy? aloittaa Suomen kiertueensa Jyväskylästä – katso kooste ensimmäistä kertaa Keski-Suomeen saapuvan bändin musiikkivideoista

Ihan sama, missä järjestyksessä oluet ja viinit juot – krapula tulee kuitenkin

Jyväskyläläinen vaatemerkki hyppää mukaan e-urheiluun

Ilmainen porno palasi Suomen televisioon – tästä on kyse