Kolumni: Facebook vähemmälle ja omaa ajattelua tilalle

Facebook muistutti, jotta liityin palveluun 12 vuotta sitten. Tänä aikana siitä on ollut paljon hyötyä ja hupia niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Facebookin paras aikaansaannos on se, mihin se alun perin on tarkoitettu – toisiin ihmisiin yhteyden saaminen. Lisäksi se on ollut suunnaton apu vaikkapa omien töiden tai luovuuden esille tuomiseen ulkomaita myöten. Ilman Facebookia en olisi esimerkiksi päässyt esittämään soolomateriaaliani livenä Liverpoolissa.

Muutama vuosi sitten Facebook tuntui vievän aikaa elämästä liikaakin, sillä jäin helposti tuijottelemaan tuttavien arkisia päivityksiä arkisista päivistä. Tällöin liika ajanvietto somessa riitti aloittamaan henkilökohtaisen Facebook-tauon muutamaksi kuukaudeksi niin puhelimella kuin tietokoneella.

Nyt on taas aika Facebookin käytön vähentämiselle. Olen poistanut sovelluksen puhelimestani.

Suurimpana syynä tälle on aiemminkin kolumneissani valittamisen kohteenani olleet palvelussa toimivien uutispalvelujen kommentit, jotka ovat Facebookin syöpä. Kaikki suuret suomalaiset uutispalvelut ovat joutuneet näiden kommenttien kohteeksi, eivätkä palvelut pysty tai halua poistaa tai suitsia kommentteja ja kommentoijia, syystä tai toisesta. Todennäköisesti rahan takia.

On lähes aivan sama, mistä uutinen kertoo, sillä kommenteissa se käännetään maahanmuuttajien, muutaman kuukauden toimineen hallituksen, koululaitosten, vapaan kasvatuksen tai Greta Thunbergin syyksi.

Kun vihamielisiä tai tahallaan provosoivia trollauksia lukee päivästä toiseen, alkaa usko suomalaisten älykkyyteen ja empaattisuuteen horjua.

Uutiset voi lukea edelleen sanomalehdestä tai palveluiden omista sovelluksista.

Viikon osittaisen Facebook-tauon jälkeen olo on jo kummasti parempi. Uutisia tulee luettua entiseen tyyliin, ehkäpä jopa enemmän kuin ennen. Nyt uutisista voi vetää omat johtopäätökset, ilman että oman agendan tuputtajat yrittävät lytätä muiden mielipiteet ja uutisen alkuperäisen sisällön.

Suosittelen lämpimästi tällaista taukoa huolimatta siitä, mihin suuntaan oma poliittinen kanta kallistuu.

Omilla aivoilla ajatteleminen on katoava luonnonvara. Se voi tuottaa erilaisia johtopäätöksiä kuin lauma, jonka ainoisiin totuuksiin on tottunut luottamaan.

Aivan kokonaan en siis Facebookia ole poistanut elämästäni. Arkipäivisin saatan käyttää sitä tietokoneella normaaliin tapaan ja vilkaista samalla myös Messenger-viestit.

Aivan kuten silloin 12 vuotta sitten, jolloin se oli hyödyllinen ja hauska tapa kommunikointiin – ja jolloin pullantuoksuiset mummot ja vaarit eivät nauraneet julkisesti Välimerellä hukkuville lapsille.

Kirjoittaja on mediakasvatukseen ja musiikkitoimintaan erikoistunut nuorisonohjaaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.