Kolumni: Lainsuojaton elämä – kuinka moni olisi valmis osallistumaan kansalaistottelemattomuuteen?

Mahatma Gandhin tai Martin Luther King Jr:n kansalaistottelemattomuuteen perustunutta kansalaisaktivismia juhlistetaan Suomessakin yleensä historian suurina sankaritarinoina.

Tämän päivän kansalaistottelemattomuuteen suomalaiset ovat kuitenkin yleensä suhtautuneet penseästi. Mutta kuinka moni olisi valmis hyväksymään tai jopa osallistumaan kansalaistottelemattomuuteen, jonka tarkoituksena on oman ja muiden elämän suojeleminen sekä lasten tulevaisuuden turvaaminen?

Englannista lähtöisin oleva Extinction Rebellion -liike, Elokapina, on rantautumassa Suomeenkin. Liike ajaa peittelemättömän vakavaa suhtautumista ilmastokriisiin muun muassa väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin.

Käytännössä liike vaatii ilmastohätätilan julistamista sekä toteuttamiskelpoisia suunnitelmia hiilineutraaliudesta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastohätätilan ovat julistaneet jo kymmenet paikallishallinnot erityisesti Englannissa ja Pohjois-Amerikassa, joukossa myös suurkaupunkeja kuten Lontoo, Vancouver ja Bristol.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n syksyllä julkaisema hälyttävä väliraportti osoittaa, että aiempaan tietoon pohjautunut Pariisin ilmastosopimus on täysin riittämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Enää ei puhutakaan siitä, onko ilmastonmuutos todellinen uhka, vaan selviydymmekö siitä vai emme.

Elokapina on siten kapinaa mahdollisesti sukupuuttoon johtavaa toimimattomuutta vastaan.

Oikeudellisesta näkö­kulmasta perusteet rauhanomaiselle kansalais­tottelemattomuudelle ovat tässä tapauksessa mielenkiintoiset: Suomenkin perustuslaissa on säädetty jokaiselle oikeus elämään ja turvallisuuteen ja julkiselle vallalle velvollisuus turvata nämä. IPCC:n syksyisen raportin perusteella julkinen valta ei tällä hetkellä toimi sen puolesta, että oikeus elämään ja turvallisuuteen toteutuisi ilmastonmuutoksen edetessä.

Tämä johtaa julkisen vallan legitimiteetin katoamiseen, tietynlaiseen yhteiskuntasopimuksen raukeamiseen. Valtiovalta ei enää edusta kansalaisia, jotka tiedeyhteisön konsensus tukenaan vaativat riittäviä toimia elämänsä ja turvallisuutensa suojelemiseksi.

Kansalaistottelemattomuudella pyritään siten painostamaan julkista valtaa kunnioittamaan perustuslaillisia velvollisuuksiaan.

Suomessa yksikään kaupunki ei ole vielä julistanut ilmastohätätilaa.

Jyväskylällä olisi siten mahdollisuus olla kunniakkaasti ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka liittyisi tällaisella julistuksella elämää ja tulevaisuutta puolustavaan rintamaan.

Jos joku on meitä myöhemmin muistelemassa, niin nämä teot kyllä muistetaan.

Mitä itse haluaisit vastata mahdolliselle lapsenlapsellesi, jos tämä vuosikymmeniä myöhemmin kysyy, mitä sinä teit, kun tulevaisuuden suuntaan voitiin vielä viimeisellä hetkellä vaikuttaa?

Kirjoittaja on eräopas, oikeustieteen maisteri ja Elonkehä-lehden päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.