Melkein koko kansa somettaa

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla perinteisen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksensa tulokset. Viime keväällä tehdyn kyselyn mukaan somea oli käyttänyt edellisen kolmen kuukauden aikana 92 prosenttia opiskelijoista, 75 prosenttia työllisistä ja 25 prosenttia eläkeläisistä.

Kaikille ryhmille tärkein syy somen käyttö oli ystävyys tai tuttavuus (80–86 % somen käyttäjistä). Eläkeläissomettajille toiseksi tärkein syy olivat sukulaissuhteet (56 %), opiskelijoilla ja työllisillä taas harrastukset (58 % ja 59 %) menivät sukulaisten (43 % ja 55 %) edelle.

Yrityksiä, brändejä tai palveluita seurasi somea käyttävistä opiskelijoista 39 prosenttia, työllisistä 35 prosenttia ja eläkeläisistä 16 prosenttia. Ryhmiin, joissa ”myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuotteita tai palveluita” kuului somea käyttävistä opiskelijoista 29 prosenttia, työllisistä 40 prosenttia ja eläkeläisistä 20 prosenttia.

 

Iän ja työmarkkinatilanteen lisäksi asuinpaikka, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat siihen, miten paljon ja mihin somea käytetään. Tulosten mukaan todennäköisesti kaikkein eniten somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat 16–24-vuotiaat korkeakoulussa opiskelleet tai opiskelevat naiset, vähiten taas maaseudulla asuvat 75–89-vuotiaat perusasteen koulutuksen saaneet eläkeläismiehet.

Perusasteen koulutuksen saaneista somessa käy viikoittain 44 prosenttia. Määrä on kuitenkin noussut vuodessa peräti 6 prosenttiyksikköä, kun taas määrä laski sekä keskiasteen (3 %-yksikköä) että korkea-asteen (2 %-yksikköä) koulutuksen saaneilla.

Keskiasteen koulutuksen saaneista 60 prosenttia kävi somessa viikoittain, korkeakoulutetuista 66 prosenttia.

 

Vastaajilta kysyttiin myös muun muassa sitä, mitä tietokoneisiin tai ohjelmistoihin liittyviä taitoja he olivat opiskelleet viimeisen 12 kuukauden aikana. Viime kevään yleisen ”GDPR-hässäkän” (joka liittyi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloon) sekä erinäisten Facebook-kohujen jälkeen ei ole ihme, että tietoturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita oli opiskellut, vähän ikäryhmästä riippuen, joka neljäs tai viides työikäisistä.

Huomattavasti enemmän oli kuitenkin opiskeltu omaan työhön liittyviä ohjelmistoja: noin puolet 25–54-vuotiaista. Yllätyin, että aika tekniseltä kuulostavaa data-analyysiä tai tietokantojen käyttöä oli opiskellut 25–44-vuotiasta peräti joka viidennes, mutta somen käyttöä työssä vain joka kymmenes.

Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan somea käyttää 34 prosenttia kaikista työllisistä, korkeakoulutetuista 36 prosenttia. Kaksi kolmasosaa somea ammatillisesti hyödyntävistä ei siis opiskellut lainkaan uusia asioita, vaikka somepalvelut muuttuvatkin jatkuvasti. Ehkä kannattaisi? Mietipä sitä uuden vuoden lupauk­sia tehdessäsi!

Kirjoittaja on yrittäjä ja somekouluttaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.