Oletko valmis ajatuskokeeseen?

Kolumni

Kuvittele yhteiskunta, missä liikakansoituksen tuottamat ongelmat ja ympäristökatastrofi on ratkaistu. Rikollisuutta ei ole, kodittomuus ja nälänhätä ovat kadonneet. Rasismi? Seksismi? Homofobia? Kaikki poissa. Tiede on voittanut sairaudet ja vammaisuuden. Jokaisella on merkityksellinen työ, täydellinen iho ja emotionaalinen tasapaino. Onko kyseessä paratiisi vai vankila?

Vastausta voit etsiä vuonna 1932 ilmestyneen Aldous Huxleyn Uuden uljaan maailman sivuilta. Ennen Georg Orwellin 1984-teosta ilmestynyt Huxleyn negatiivinen utopia on eräänlainen Orwellin kuuluisan dystopian kääntöpuoli.

Orwellille tulevaisuus oli ikävä, totalitaristinen maailma, missä isoveli valvoi jokaista kansalaista ja alisti yksilöt tottelemaan yhteiskuntajärjestystä ja sen oikkuja. Huxleyn tulevaisuudessa vallitsee samanlainen yhdenmukaisuus ja syvä merkityksettömyys, mutta tätä ei tuoteta pakolla. Huxleyn maailmassa olemme niin onnellisia, ettemme enää tunnista omaa alamaisuuttamme.

Huxleyn miltei 90 vuotta vanha teos on pelottavan ajankohtainen. Kuljemme silmät ummessa kohti omaa uutta uljasta maailmaamme. Se rakentuu toiveelle, että tarpeemme täyttyisivät täydellisesti.

Teos käsittelee geneettistä manipulaatiota sekä yhteiskunnallista ehdollistamista, ylilääkintää, teknologiaa, läheisyyden sekä yksityisyyden katoamista. Lukuisat Huxleyn kuvittelemat asiat ovat toteutuneet hämmästyttävälläkin tarkkuudella.

Huxley eli suurten muutosten maailmassa. Yhteiskunnalliset ja teknologiset vallankumoukset seurasivat toisiaan. Teollisissa maissa ihmiset toivottivat muutokset tervetulleiksi, mutta samalla pelkäsivät tutun elämänmuodon ja jopa itsensä katoamista. Merkityksettömän, nopea­tempoisen rutiineihin perustuvan elämän painajaismainen kuva oli laajalti levinnyt 1920–30-luvuilla.

Myös perinteinen käsitys seksuaalisuudesta ja perheestä tulivat haastetuksi. Kirjallisuudessa kieli ilmentää yhä suurempaa avoimuutta naisten ja miesten seksuaalisessa elämässä. Joillekin tämä oli merkkinä todellisen yksilöllisen vapauden alusta, ja toiset tuomitsivat tämän koko sivilisaation lopuksi.

Huxley omalla terävyydellään huomauttaa, että seksuaalisuutta koskevat säännöt voivat muuttua, mutta perinteen valta säilyy. Kirjan hahmoa Leninaa torutaan siitä, ettei hän ole riittävän siveetön.

Huxleyn kirja sijoittuu tulevaisuuteen, mutta se on myös oman aikansa negatiivinen kuva. Suurien muutosten aikakaudessa Huxley loi maailman, joka kirkasti tuolloin ihmisiä huolestuttaneiden trendien kauhistuttavan pääte­pisteen. Venäjän vallan­kumous ja siitä alkaneet sosialistiset liikehdinnät saivat kirjansivuilla kuvakseen maailman valtion. Uskontojen kyseenalaistaminen päätyi kirjassa korvatuksi kuluttamisella ja jumalaksi tulisi asetetuksi Henry Ford. Ja jos Fordin T-mallia voitiin tuottaa identtisinä kappaleina liukuhihnoilta, miksipä ei tulevaisuudessa ihmisiä voitaisi tuottaa massatuotantona. Kun ihmisiä tuotetaan liukuhihnoilla, perhe muuttuu kirosanaksi.

Elämme edelleen huolien keskellä. Jokaisessa taskussa on tietokone, joka ruokkii kaikkia tunnetilojamme. Viihdettä voidaan tilata mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuluttamiseen perustuva yhteiskunta vaarantaa elämän maapallolla.

Ehkäpä Huxleyn suuri kysymys, joka tulisi olla meidänkin, koskisi onnellisuuden ja vapauden välistä suhdetta: mitä olisit valmis vaarantamaan niistä toisen edestä?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.