"Ammattiylpeys takaisin kunniaan" – Rakennusala kehittää kosteuspassia

Peabin toimitusjohtaja vertaa järjestelmää ruoan kylmäketjuun.

Se tiedetään, miten elintarvikkeelle käy, kun tuotteen kylmäketju katkeaa: ruoka ei ole enää syöntikelpoista. Mutta miten käy rakentamisessa, jos kosteudenhallinnan ketju suunnittelijalta asiakkaalle saakka ei toimi kunnolla?

Rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto ei selitä eikä puolustele, vaan hän haluaa rakentamisen kosteudenhallinnan koko alan asiaksi. Peab on haastanut 14 suurinta rakennusliikettä mukaan kehittämään kosteudenhallintakorttia eli niin sanottua kosteuspassia. Mukaan on saatu 12 isoa toimijaa. Ne alkavat kehittää korttia tammikuussa yhdessä alan etujärjestön Rakennusteollisuus RT:n kanssa.

– Jokaisella peabilaisella on kosteudenhallintakortti, kun järjestelmä on valmis. Tavoitteemme on, että Suomessa kaikki rakennusalalla työskentelevät suorittaisivat kosteudenhallintakortin, Katajisto linjaa.

– Kosteudenhallinnasta on pidettävä huolta koko rakennushankkeen ajan. Suunnitellaan hyvin ja rakennetaan niin kuin on suunniteltu ja sovittu. Rakennusta on osattava myös huoltaa ja hoitaa sekä käyttää oikealla tavalla, hän korostaa.

Rakennusalalla on asioita pantuun kuntoon aiemmin korttien suorittamisella, sillä alalla on käytössä työturvallisuus- ja tulityökortit.

Kosteuspassi suoritettaisiin pääosin verkkokoulutuksena.

– Heti alussa mukaan otetaan useita kieliversioita, sillä alalla työskentelee useita kansallisuuksia, Katajisto kertoo.

Tavoitteena on saada kosteuspassi myöhemmin osaksi rakennusalan koulutusta.

– Kosteudenhallinnassa on kyse asenteesta: ei jätetä missään vaiheessa huono jälkeä.

Katajisto myöntää, että Peabilla on ollut kosteuden kanssa samoja ongelmia kuin alalla yleensä.

– Rakentamisen ammattiylpeys vaatii terästäytymistä. Meidän on yhteistyössä parannettava toimintaamme niin, että sisäilmaongelmiin liittyvät huolet hälvenevät ja suomalaiset voivat luottaa alan toimijoihin, hän sanoo.

Katajiston mielestä jo nyt rakennusliikkeet toimivat paremmin kuin alan maine on.

– Hyvät esimerkit eivät yleensä tule julkisuuteen.

Peab noudattaa jo monelta osin rakennusalan Kuivaketju10-toimintamallia, jolla pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin eri vaiheissa. Ensi vuoden alusta alkaen yhtiö ottaa toimintamallin täysimääräisesti käyttöön uusissa omaperusteisissa asunto- ja toimitilahankkeissa.

– Haluamme varmistaa laadukkaan kosteudenhallinnan rakennushankeen jokaisessa vaiheessa: tilaus, suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja käyttö. Hankkeissamme on aina ulkopuolinen kosteudenhallintakoordinaattori, Katajisto kertoo.

Urakkaliiketoiminnassa Peab sitoutuu toimimaan rakennuttajan määrittelemän kosteudenhallintatoimintamallin mukaisesti.

– Haluamme rakentaa kunnolla. Siksi meidän on parannettava osaamistamme ja lisättävä ymmärrystä kosteudenhallinnassa, Katajisto sanoo.

Toimitusjohtajan antamat lupaukset ovat sen verran kovia, että Peabin on syytä onnistua tavoitteissaan.

Rakennusalan maineen parantaminen vaatii paljon työtä ja onnistumisia.

Pari kuukautta sitten Peab julkisti teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. 88 prosenttia puolestaan sanoi, että rakennusalan suurimpia ongelmia on juuri kosteudenhallinta.

Katajisto pitää tutkimuksen lukuja todella pysäyttävinä.

Vaikka kosteudenhallintaan on haettu ratkaisuja aiemminkin, kyselytutkimuksen surkeat tulokset toivat lisää puhtia ongelman ratkaisemiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .