Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja: Taloutta ja ympäristöä ei voi asettaa vastakkain

Suomella on toukokuuhun 2019 saakka poikkeuksellisen vahva ääni arktisissa asioissa. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana toimii suomalainen yritysjohtaja, Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Arktinen talousneuvosto edustaa liike-elämää arktisten maiden yhteistyössä.

– Välillä tuntuu, että ympäristönsuojelun paineissa ei edes uskalla tunnustaa, että ajaa liike-elämän etuja, toteaa arktisen talousneuvoston puheenjohtajana toukokuussa aloittanut Vauraste.

Vauraste korostaa, että arktisella alueella toimittaessa ympäristöä ja taloutta ei kuitenkaan voi eikä saa asettaa vastakkain.

– Haluamme, että liike-elämää harjoitetaan arktisella alueella ympäristön ja arktisten yhteisöjen kannalta vastuullisesti ja eettisesti.

Arktinen talousneuvosto ei ole osa Arktista neuvostoa

Arktinen talousneuvosto on yritysten ja elinkeinoelämän vuonna 2014 perustama kansainvälinen järjestö. Talousneuvosto ei ole osa Arktista neuvostoa.

– Arktinen neuvosto kuitenkin kuuntelee aktiivisesti talousneuvostoa, sanoo Vauraste.

Talousneuvostossa on jäseninä kolme liike-elämän edustajaa kustakin Arktisen neuvoston jäsenmaasta ja alkuperäiskansojen järjestöistä.

Suomesta siihen kuuluvat Vaurasteen lisäksi Rauno Posio Visit Arctic Europe -yhtiöstä sekä Ingmar Haga Kittilän kultakaivosta pyörittävästä Agnico-Eagle-yhtiöstä.

Ei-äänivaltaisiksi jäseniksi otetaan hakemuksesta yrityksiä, joilla on arktisella alueella liiketoimintaa tai jotka ovat alueesta kiinnostuneita. Edellytyksenä on kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuminen.

Tällä hetkellä yritysjäseniä on kuusi, joista yksi on Suomesta, varustamoyhtiö Cosco Shipping Lines Finland Oy. Yritysjäsenenä on myös muun muassa norjalainen öljy- ja kaasujätti Statoil.

– Olemme tyytyväisiä yritysjäsenten määrään, sillä talousneuvosto on toiminut vasta vähän aikaa. Lisää yrityksiä kuitenkin mahtuu mukaan, sanoo talousneuvoston Tromssassa toimivan sihteeristön suomalainen johtaja Anu Fredrikson.

Yritysjäsenillä ei ole äänioikeutta järjestössä, mutta ne voivat muutoin osallistua järjestön toimintaan.

– Talousneuvostossa yritykset saavat hyvät verkostoitumismahdollisuudet muiden arktisella alueella toimivien yritysten kanssa, huomauttaa Fredrikson.

Investointipotentiaali tuhat miljardia dollaria

Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet ovat suuret.

– Koko arktisen alueen investointipotentiaaliksi on arvioitu jopa tuhat miljardia dollaria, vaikka veronmaksajia alueella on vain nelisen miljoonaa. Valtavia investointisummia ei näiden veronmaksajien taskuista löydy, joten mukaan tarvitaan investoijia ja pääomia arktisten alueiden ulkopuolelta. Samalla on huolehdittava siitä, että yritystoiminnan tuotot eivät valu alueen ulkopuolelle, Vauraste sanoo.

Investointipotentiaalista on Vaurasteen mukaan 15–25 prosenttia työn alla.

– Liikenteen infrastruktuuria kehitetään voimakkaasti joillakin alueilla. Lisäksi on matkailun, kaivosteollisuuden sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien energiavarojen infrastruktuurin kehittämistä. Yli kymmenen prosenttia maailman kuluttamasta kalasta tulee jo arktisilta alueilta, Vauraste sanoo.

Viisi peruspilaria ohjaa toimintaa

Arktisen talousneuvoston toimintaa ohjaavat viisi peruspilaria. Niitä ovat hyvien markkinayhteyksien luominen, ennakoitavissa olevan ja mahdollisimman yhtenäisen markkinasääntelyn luominen, investointien edistäminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, arktisten yliopistojen ja yritysten yhteistyön tiivistäminen sekä alkuperäiskansojen tukeminen.

– Pilarit tuovat jatkuvuutta talousneuvoston toimintaan, vaikka puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Suomen yrityselämän puheenjohtajuuskaudella mukaan on linkitetty kolme lisämaustetta, joita ovat viestintäyhteydet, esimerkiksi Koilliskaapeli, sekä koulutus ja turvallisuus, Vauraste kertoo.

Jäänmurtajien yhteiskäyttö mahdollista

Arctia Oy:n toimitusjohtajan Tero Vaurasteen mukaan jäänmurtajien yhteiskäyttö arktisilla alueilla voi olla mahdollista.

Arctialla on kahdeksan isoa ja yksi pieni jäänmurtaja. Sen sijaan että jäänmurtajat seisovat satamissa kesäisin, ne voisivat olla murtamassa jäätä Alaskassa, Vauraste visioi.

Yhdysvalloissa kongressi valmistelee uusien jäänmurtajien hankkimista arktisten vesien laivastoonsa, ja Suomella on hyvät mahdollisuudet saada tilauksia osien toimittajana ja suunnittelijana.

– Jäänmurtajahankintojen valmistelu etenee Yhdysvaltain kongressissa, ja puhutaan kuukausista tai vuodesta tai kahdesta, että kauppoja voidaan alkaa suunnitella, arvioi Vauraste.

Jäänmurtajien rakentaminen Yhdysvalloissa voi kuitenkin kestää kymmenen vuotta, ja tänä aikana jäänmurtajien yhteiskäyttö on Vaurasteen mukaan mahdollista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .