Asuntolainan korkovähennyksellä on enää vain vähän merkitystä

Rahallinen hyöty on enää 7,5 prosenttia maksetuista koroista. Onko aika ajanut korkovähennyksen ohi?

Asuntolainasta maksettua korkoa voi edelleen vähentää verotuksessa, vaikka määrä on kutistunut tasaisesti viime vuosina. Oman, vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan korkovähennys on tänä vuonna 25 prosenttia, kun se vielä vuonna 2011 oli täydet 100 prosenttia.

Tulevien vuosien tasosta ei ole tietoa. Asuntolainakoron 25 prosentin vähennysoikeus on kirjattu lakiin pysyvänä säännöksenä, eli se ei muutu ilman eduskunnan päätöstä.

Vaikka lainojen korot ovat olleet alhaalla jo pitkään ja sen myötä asuntolainan korkovähennys on jäänyt monilla velallisilla hyvin pieneksi, sen merkitys ei ole poistunut. Näin näkee Veronmaksajain Keskusliitto ry, jonka vaalikauden 2019–2023 tavoitteisiin kuuluu korkovähennyksen nostaminen ja vakiinnuttaminen 50 prosenttiin.

 

Liiton näkemyksen taustalla on omistusasumisen mahdollistaminen muillekin kuin varakkaille.

– Korkovähennys mahdollistaa osaltaan omistusasunnon ostamisen myös velkarahalla, kun valtio tulee tällä tavalla vähän vastaan, Veronmaksajain pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

– Se tasapainottaa asuntomarkkinoita, ettei käy niin, että vain kaikkein hyvätuloisimmat asuvat omistusasunnossa ja pienituloisemmat vuokralla. Jo nyt on nähtävissä, että ensiasunto ostetaan entistä vanhempana.

Samoilla linjoilla on Suomen Asuntohypopankki Oy:n toimitusjohtaja Ari Pauna.

– Itse toivoisin, että ainakin ensiasunnon ostajien asemaa tasoitettaisiin markkinoilla korkovähennysoikeuden avulla, jotta he eivät jäisi täysin asuntosijoittajien jalkoihin.

Veronmaksajain mukaan korkovähennyksen vakiinnuttamisella varauduttaisiin myös tilanteeseen, jossa korot ennen pitkää kääntyvät nousuun.

– On tärkeää, ettei korkovähennystä poisteta, sillä sitä voi olla vaikea luoda uudestaan. Kun omaa keskuspankkia ei ole, Suomi ei voi vaikuttaa tulevaan korkotasoon, mutta se voi omiin poliittisiin päätöksiin perustuvan korkovähennyksen avulla vaikuttaa asuntovelallisen asemaan, Kirkko-Jaakkola sanoo.

 

Asuntolainan korkovähennyksestä on esitetty myös päinvastaisia näkökulmia.

Ympäristöministeriön työryhmä ehdotti vuonna 2015, että korkovähennys pitäisi lopettaa vuoteen 2018 eli kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Perusteena oli, että erilaisia asumismuotoja pitäisi kohdella tasapuolisesti.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo, että korkovähennyksen pienentäminen on hallituksen tietoista politiikkaa, jolla on haluttu myös suitsia kotitalouksien velkaantumista.

– Alhaisen korkotason vuoksi sen merkitys on nykyisin kuitenkin mitätön.

 

Kangasharjun mielestä korkovähennys saattaisi nousta uudelleen relevantiksi tilanteessa, jossa kotitaloudet eivät uskaltaisi investoida uuteen asuntoon.

– Asunnon ostaminen on kiinni tulevaisuuden näkymistä, kuten työpaikan säilymisestä. Joten mieluummin suuntaisin julkisen sektorin tuet työmarkkinoille ja työllisyyttä edistäviin toimiin kuin omistusasumisen tukemiseen.

Ekonomistina hän toivoisi asumisen olevan mahdollisimman neutraalia.

– Silloin omistusasuminen ja vuokra-asuminen tulisivat samalle viivalle ja vuokra-asuminen yleistyisi. Se edistäisi työvoiman liikkuvuutta  ja olisi koko kansantaloudelle hyvä asia.

– Myös suomalaisten varallisuuden näkökulmasta asumismuotojen neuraalius olisi hyvä asia. Jos omistusasumista tuetaan, varallisuus keskittyy vain yhteen varallisuusluokkaan ja riskit kasvavat. Varallisuuden monipuolisempi kerryttäminen olisi turvallisempaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .