Asuntolainojen lyhennysaikoja voisi pidentää

Handelsbankenin Suomen johtaja Nina Arkilahti kummastelee suomalaisten edelleen jatkuvaa intoa maksaa asuntolainansa takaisin mahdollisimman nopeasti. Hänen mielestään Ruotsin malli, jossa iso osa velasta jätetään kokonaan maksamatta, on kokonaisuuden kannalta usein järkevämpi.

– Ruotsissa on yleinen tapa, että lainan lyhennystä lykätään jopa kuolemaan asti ja siitä säästyvät rahat sijoitetaan esimerkiksi osakerahastoihin. Tällöin perheiden varallisuus ei ole vain asunnon seinissä vaan useammassa korissa, Arkilahti muistuttaa.

Finanssiala ry:n keräämien tilastojen mukaan asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on Suomessa 19 vuotta, mikä on lyhin aika Pohjoismaista. Ruotsissa se on 41 vuotta eli pisin aika Pohjolassa.

– Aikaisemmin jopa sadan vuoden laina-ajat olivat normaaleja Ruotsissa. Tilanne kuitenkin muuttui hieman viime vuonna, jolloin Ruotsissa otettiin käyttöön asuntolainojen lyhennyspakko, jota aiotaan kiristää edelleen ensi vuonna.

Kovin raskaasta pakosta ei toistaiseksi kuitenkaan ole kyse. Luotonottajan pitää lyhentää lainaa aluksi kaksi prosenttia vuodessa siihen saakka, kun lainapääomaa on jäljellä 70 prosenttia. Sen jälkeen lyhennys putoaa yhteen prosenttiin vuodessa siihen asti, kun lainasta on jäljellä puolet.

– Sen jälkeen lyhentämisen voi halutessaan lopettaa kokonaan ja ohjata säästyvät rahat sijoituksiin. Kehottaisin suomalaisia asuntovelallisia miettimään ja laskemaan, olisiko vastaava järkevää myös omalla kohdalla. Itse suosittelen mallia, sillä sen avulla päästään yleensä parempaan pääoman tuottoon, Nina Arkilahti sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .