EU ja USA päätynevät teräksen ja alumiinin tullivapaaseen kiintiöön, arvioi asiantuntija

"Näyttäisi siltä, että Trump onnistuu siinä mitä hän on halunnut tehdä".

Yhdysvallat ja EU neuvottelevat EU:sta tulevalle teräkselle ja alumiinille tullivapaan kiintiön kesäkuun alkuun mennessä, arvioi Teknologiateollisuuden EU-vaikuttamisen johtaja Kimmo Järvinen. Hän perustaa arvionsa epävirallisiin tietoihin, joiden mukaan Yhdysvallat on pitkällä kiintiöneuvotteluissa Etelä-Korean, Argentiinan, Australian ja Brasilian kanssa.

– Samanlaisia neuvotteluja käyvät koko ajan Kanada, Meksiko ja EU. Näyttäisi siltä, että (presidentti) Donald Trump onnistuu siinä mitä hän on halunnut tehdä eli hän kykenee rajoittamaan teräskauppaa eri maille tulevilla kiintiöillä. Sitä kautta hän pystyy estämään mielestään isoimman hädän eli sen, että USA:n terästeollisuus ajetaan alas polkumyynnin takia, Järvinen sanoo.

Yhdysvallat ilmoitti tiistaina aamulla, että EU:n, Kanadan ja Meksikon teräksen ja alumiinin tuontitulleja lykätään kesäkuun 1. päivään saakka. Samalla ilmoitettiin, että Etelä-Korean kanssa on päästy sopuun terästuonnista ja Argentiinan, Australian ja Brasilian kanssa on tehty periaatepäätökset.

Lausunnossaan Trump kertoi hallintonsa keskittyvän kaikissa neuvotteluissa kiintiöihin, jotka muun muassa rajoittavat tuontia.

Pettymys sekä hyvä asia

Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen pitää neuvottelujen jatkumista pettymyksenä sekä hyvänä asiana.

– On pettymys, että EU ja USA eivät ole vielä toistaiseksi kyenneet löytämään sopua tähän tilanteeseen. Tietenkin toivo elää edelleen, että jonkinlainen neuvotteluratkaisu löydettäisiin, mutta onhan tämä hirveän turhauttavaa.

Turtiaisen mukaan neuvottelujen lopputulosta on vaikeaa arvioida, koska USA ei ole kertonut selkeästi, mitä se odottaa EU:lta. EU on aiemmin ilmoittanut suhtautuvansa kiintiöihin kriittisesti.

– Kiintiöt eivät ole helppo ratkaisu monessakaan mielessä, kuten WTO:n sääntöjen kannalta tai onko USA:lta edes kohtuullista vaatia tällaista EU:lta tai muilta mailta.

Turtiaisen mielestä on huolestuttavaa, että USA näyttää suhtautuvan tällä hetkellä välinpitämättömästi Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin.

– Se näkyy kiintiöehdotuksessakin. Heitä ei tunnu tällä hetkellä sitovan se, mitä siellä WTO:ssa on yhdessä sovittu, vaan he hakevat ratkaisuja, jotka ovat heidän omissa intresseissään. Mitä se tarkoittaa WTO:n kannalta, jos yksi iso maa keskittyy vain omiin intresseihinsä, unohtaen kansainvälisen yhteistyön ja yhdessä sovitun sääntöpohjan?

Suomelle koituva haitta voi jäädä pieneksi

Järvisen mukaan kiintiöjärjestelmä takaisi lyhyellä tähtäimellä USA:n terästeollisuudelle kilpailuedellytykset kotimarkkinoilla. Hänen mukaansa on kuitenkin eri asia, koituuko siitä USA:lle hyötyä pitkällä tähtäimellä.

– USA on jo 10 vuotta ollut sitä mieltä, että kauppa on epäreilua ja että erityisesti ylikapasiteetin luonut Kiina toimii hyvin erilaisilla kaupan säännöillä, pystyen näin polkumyymään tavaraa maailmanmarkkinoille, joten jotain on tehtävä. Tämä on USA:n vastaus.

Järvinen huomauttaa, että Suomesta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille määrätään hyvässä lykyssä niin isot kiintiöt, ettei Suomelle koidu juurikaan haittaa.

– Isompi haitta EU:n ja Suomen tuotannolle on se, että USA:n kiintiöiden myötä tuleva ylijäämä suuntautunee pitkälti EU:n markkinoille.

Turtiainen muistuttaa, että Suomen talouden kannalta ei tässä vaiheessa puhuta kovin isoista asioista, vaikkakin yksittäisiä yrityksiä on ikävässä tilanteessa.

– Jos tilanne alkaa eskaloitua ja esimerkiksi EU vastaa tasapainottavilla toimenpiteillä, voi tulla isompaa taloudellista vahinkoa. Mutta siitä ollaan vielä kaukana. Tässä vaiheessa ollaan rakentamassa polkua kansainvälisen kaupan uuteen todellisuuteen, mikä huolestuttaa.

Saksa haluaa kokonaan eroon teräs- ja alumiinitulleista

EU: USA:n terästullipäätös pitkittää markkinoiden epävakautta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen: Trumpin tullipäätös tarkoittaa epätietoisuuden jatkumista