Ekonomisti: Katseet siirtyvät EKP:hen

Jos ei-äänet voittavat Kreikan kansanäänestyksessä, velkaneuvottelut vaikeutuvat, sanoo OP:n senioriekonomisti Timo Hirvonen STT:lle.

Kreikassa on laskettu yli puolet kansanäänestyksen äänistä. Laskettujen äänten perusteella yli 60 prosenttia kreikkalaisista vastustaa velkojien ehtoihin suostumista.

Hirvosen mukaan pallo siirtyy ei-tuloksen myötä velkojille. Erityisen ratkaisevaa on, jatkaako Euroopan keskuspankki Kreikan hätärahoittamista.

–?Jos hätärahoitus katkaistaan, Kreikan pankit alkavat kaatua ja sitten äänestystuloksella ei ole enää merkitystä. Koska jos pankit alkavat kaatua, koko talous menee saman tien. Vaikeat ajat ovat edessä.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras pyysi puheessa ennen kansanäänestystä kansaa äänestämään lainaehtoja vastaan, sillä hän uskoo kielteisen äänestystuloksen parantavan Kreikan neuvotteluasemia.

Hirvonen on eri linjoilla, sillä hänen mukaansa ei-tulos tekee neuvotteluista entistä hankalammat.

Ero eurosta olisi kolaus EU:n uskottavuudelle

Kreikan eroa eurosta on povattu, jos ei-äänet voittavat. Hirvosen mukaan eron todennäköisyys ainakin kasvaa.

–?Kreikkalaiset ovat eri mieltä eroamisesta, mutta en olisi yllättynyt, jos loppujen lopuksi niin kävisi. Kaikki sitä yrittävät silti varmasti välttää.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Kreikan ero eurosta on ainakin teoriassa mahdollista, mutta se olisi valtava kolaus yhteisvaluutan ja EU:n uskottavuudelle.

–? Toisaalta tiedetään, että niin sanotut palomuurit ovat vähän paremmassa kunnossa nyt kuin kriisin alussa. Eli riippuvuudet suhteessa muihin yhteisvaluutan maihin eivät ole enää niin vahvat.

Tiilikaisen mukaan EU-johtajat harkitsevatkin, mikä olisi kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu.

–?Mikä on se hinta, minkä muut maat ovat valmiita maksamaan? Missä menee muiden, rankoilla ehdoilla autettujen kriisimaiden sietokyky, jos Kreikalle annetaan erityisjärjestelyitä?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.