Elintarviketurvallisuuskriisit leviävät entistä laajemmalle

Maatalous- ja elintarvikekaupan kansainvälistyminen on muuttanut tilannetta Suomessa. A frikkalaisen sikarut to uhkaa nyt sianlihan tuotantoa ja villisikoja.

Kansainvälinen maatalous- ja elintarvikekauppa on kasvanut voimakkaasti parissa vuosikymmenessä. Nykyisin aiempaa suurempi osuus maailman elintarviketuotannosta kulutetaan eri paikassa kun se tuotetaan. Kehitys on vaikuttanut myös elintarviketurvallisuuskriiseihin, joiden riski levitä maasta toiseen on lisääntynyt.

Suomessakin havaitaan usein elintarviketurvallisuuteen liittyviä uhkia. Esimerkiksi lintuinfluenssaa on jo tavattu saaristossa.

Viranomaiset ovat parhaillaan huolissaan afrikkalaisen sikaruton mahdollisesta leviämisestä Suomeen. Baltiassa ja Venäjällä jylläävä tauti voi Suomeen levitessään uhata vakavasti sianlihan tuotantoa ja villisikoja. Sikaruttoa pidetään vakavimpana eläintautiuhkana kymmeniin vuosiin.

– Afrikkalainen sikarutto ei uhkaa suoraan kuluttajia, sillä tauti ei tartu ihmiseen. Esimerkiksi Virossa vieraileva suomalainen voi tuoda tautia levittävää virusta vaikkapa kengissään tai auton renkaissa kotimaahansa, mutta häntä itseään virus ei suoranaisesti uhkaa, muistuttaa maatalousekonomisti Tapani Yrjölä Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).

PTT on selvittänyt tuoreessa tutkimuksessa kansainvälisen elintarvikekaupan ja -turvallisuuden välisiä vaikutussuhteita. Yrjölän ja PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuoren tekemä tutkimus on osa Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittamaa hanketta Kansainvälisten kauppasopimusten vaikutus Suomen maa- ja elintarviketalouteen ja ruokaturvallisuuteen.

BSE aiheutti valtaisat kulut

Tutkimuksessa korostetaan, että kansainvälisen kaupan kasvun takia uhat leviävät nopeammin ja laajemmalle kuin ennen. Siksi tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä uhista seuraa ja miten niihin pitäisi vastata.

Johonkin turvallisuusuhkaan riittää vastaukseksi kuluttajien informoiminen, kun taas toisessa ääripäässä voidaan joutua hävittämään suuria määriä tuotantoeläimiä. Näiden väliin jää paljon vaihtoehtoja.

– Kaiken ytimessä on riittävä ja oikein välitetty informaatio joka suuntaan: kuluttajille, tuottajille ja jalostavalle teollisuudelle, Tapani Yrjölä korostaa.

Kriiseillä voi olla todella suuria taloudellisia vaikutuksia. Tästä esimerkkinä on 1990-luvulla Isossa-Britanniassa puhjennut BSE eli hullun lehmän tauti.

Sen seurauksena naudanlihan kotimainen kulutus ja vienti romahtivat. Kriisin taltuttamiseksi jouduttiin tappamaan valtavat määrät nautoja.

Hullun lehmän taudin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 4,14 miljardia euroa. Tämän lisäksi EU:lle on koitunut 2,87 miljardin euron suuruiset kustannukset naudanliha-alalle maksetuista sopeutumistuista.

Viskin hinta voi nousta

Kriisejä käytetään myös kauppapolitiikan välineenä. Omien markkinoiden suojeleminen ja kaupan esteiden asettaminen voidaan perustella elintarviketurvallisuudella.

Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump on uhannut supistaa vapaakauppaa ja viedä Yhdysvaltoja kohti protektionismia. Onko Trumpin mahdollisilla toimilla vaikutuksia maatalous- ja elintarvikekauppaan Suomessa?

– Vaikutukset jäävät pieniksi. Suomeen tuodaan Yhdysvalloista lähinnä alkoholijuomia, pähkinöitä ja rusinoita. Jonkun bourbon-viskin hinta voi vähän nousta Alkossa. Myös Suomen elintarvikevienti Yhdysvaltoihin on vähäistä, Yrjölä sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.