Etla: Syntyvyyden laskulla miljardiluokan vaikutus kestävyysvajeeseen – ministeriö julkistaa maanantaina päivitetyn arvionsa kestävyysvajeesta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi kestävyysvajeeseen olevan tulossa miljardiluokan kasvu, kun Suomeen syntyy selvästi aiempaa vähemmän lapsia. Valtiovarainministeriö julkistaa maanantaina päivitetyn arvionsa kestävyysvajeesta taloudellisen katsauksensa yhteydessä. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ei lähde tarkasti ennustamaan, kuinka paljon ministeriön arvio kestävyysvajeesta on nousemassa, koska vajeeseen vaikuttavat monet eri suuntiin vaikuttavat tekijät ja oletukset. Hän kuitenkin arvioi, että riippuen laskelman oletuksista väestöennusteen tuoreet luvut voivat kasvattaa valtiovarainministeriön arviota kestävyysvajeesta jopa noin 10 miljardiin euroon. Valkosen mukaan tällöin euromääräisesti kestävyysvaje olisi karkeasti vaalikauden alun tasolla.

Etlan oma arvio jää kuitenkin tätä pienemmäksi, sillä perinteisestikin laskentaeroista johtuen Etlan arvio kestävyysvajeesta on ollut valtiovarainministeriötä pienempi. Nyt Etlan arvio kestävyysvajeesta on reilut reilut kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Etlan uutta arviota on nostanut väestöennuste ja laskenut rakenteellisen alijäämän pienentyminen.

Lukujen vertailu vaikeaa

Syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että kestävyysvaje on reilut kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroissa tämä tarkoitti ministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan noin 7,5 miljardin euron kestävyysvajetta.

–  Jos valtiovarainministeriö tulee ulos neljällä prosentilla, ollaan takaisin tilanteessa, joka on hyvin huolestuttava. Ollaan lähellä sitä, mistä hallitus lähti joskus aikoinaan purkamaan tätä kestävyysvajetta. Maailma muuttuu riippumatta hallituksen toimenpiteistä, Etlan Valkonen sanoo.

Vaalikauden alkaessa keväällä 2015 valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi noin viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 tasossa. Euroissa puhuttiin noin 10 miljardin euron kestävyysvajeesta. Lukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä voidaan puhua sekä prosenteista että euroista ja lukuihin vaikuttaa merkittävästi muun muassa se, minkä vuoden tasossa ne lasketaan.

–  Suoraviivaisia vertailuja on vaikea tehdä, sillä lukujen laskenta tarkentuu ja tarkasteluvuodet muuttuvat. Onkin vaikea kuvata yksinkertaisesti, kuinka paljon erilaiset yksittäiset tekijät ja toimenpiteet ovat pienentäneet tai kasvattaneet vajetta, valtiovarainministeriön ylijohtaja Spolander sanoo.

Joka tapauksessa säästötoimista ja rakenneuudistuksista huolimatta kestävyysvaje on hallitukselta jäänyt nitistämättä. Valkonen kehottaa kuitenkin miettimään, miltä luvut näyttäisivät ilman viime vuosina tehtyjä toimia.

–  Esimerkiksi eläkeuudistus oli asia, joka muutti tilannetta. Toinen iso asia on sote-uudistus, mutta sen sisältöön ja läpimenoon sisältyy tunnetusti iso epävarmuus, eikä sitä voida ottaa näissä laskelmissa huomioon, Valkonen sanoo.

Talouden näkymistä sytykkeitä vaalikeskusteluun

Marraskuussa Spolander totesi, että uuden väestöennusteen luvut tulevat kasvattamaan arviota kestävyysvajeesta. Spolanderin mukaan väestöennusteen vaikutus on kaksipuolinen. Kun lapsia syntyy vähemmän, muun muassa koulutusmenot jäävät 2020-luvulla aiemmin arvioitua pienemmiksi. Toisaalta pienempien ikäluokkien siirtyessä aikanaan työelämään työikäinen väestö jää 2030-luvulta alkaen ennustetta pienemmäksi, mikä heikentää julkista taloutta.

Nyt ennustejulkistuksen alla Spolander ei halua lähteä ennakoimaan, miten ministeriön arvio kestävyysvajeesta on muuttumassa.

Valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio pohjustaa osaltaan jo seuraavaa vaalikautta. Helmikuussa ministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle. Edellisten eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä nousi näkyvästi esiin vaalikeskustelussa.