Etla: Valtion vientirahoituksen käyttö kasvanut Suomessa muita maita nopeammin –  suurimmat saajat Meyerin telakan ja Nokian asiakkaita

Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa maissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksesta. Vientitakuiden vastuut ovat nousseet vuoden 2000 neljästä miljardista eurosta viime vuoden 22,5 miljardiin euroon.

Vuosina 2012–2016 myönnettyjen vientitakuiden osuus oli keskimäärin kolme prosenttia viennistä. Samalla ne keskittyvät voimakkaasti muutamalle alalle.

Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat olleet Meyerin telakan sekä Nokian asiakkaat, laskevat Etlan tutkijat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi. Tämä rahoitus tuottaa tutkijoiden mukaan merkittävää arvonlisää Suomessa.

–  Kun muutimme Meyerin ja Nokian luvut vertailukelpoisiksi, niin Meyer luo miljardin euron hankkeella keskimäärin 635 miljoonaa euroa arvonlisää Suomeen ja Nokia vastaavasti 323 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutukset ovat Meyerilla runsaat 9  100 työntekijää ja Nokialla lähes 2  600 työntekijää, sanoo Ali-Yrkkö tiedotteessa.

Luvuissa ovat mukana myös arvoketjujen kautta syntyneet vaikutukset. Meyerillä on toimittajia yli sadassa kunnassa ja Nokialla lähes 70:ssä. Nokian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan hyödyt leviävät myös yrityksen ulkopuolelle.

–  Koska yksityisiltä markkinoilta ei aina löydy tahoja, jotka rahoittaisivat vientikauppoja, on vientirahoitus perusteltavissa. Risteilijöitä ei tehtäisi Suomessa ilman julkista rahoitusta, sanoo Kuusi tiedotteessa.

Tutkijat toteavat, että tukien keskittyminen muutamalle toimialalle kasvattaa niihin liittyviä riskejä.