Eurooppa kriisiytyy nopeasti

Kiinan, Intian, Yhdysvaltain ja jatkossa myös Japanin talouskasvu on hidastumassa ja Eurooppa räpistelee syvenevässä kriisissä. Espanja ja Portugali ”irlantisoituvat”, kun valmiiksi persaukisten maiden pankkipelastusten pakko tuhoaa niiden julkisten sektoreiden taloutta entistäkin nopeammin. EU on toistaiseksi keskittynyt hahmottelemaan suuria ja vaikeasti läpivietäviä uudistuksia, joista ei tähän hätään ole apua. Saksassa ja Suomessa talous vielä kasvaa eivätkä näkymätkään ole dramaattisesti heikentyneet, mutta euroalue keikkuu koko ajan uuden pankkikriisin partaalla. Se iskisi taas tasapuolisesti kaikkiin.

Toistaiseksihan Suomi ja Saksa ovat hyötyneetkin eurokumppaneiden syvistä ongelmista. Kumpikin maa saa lainaa markkinoilta reilusti halvemmalla kuin koskaan ennen. Ihan lyhytaikaisesta rahoituksesta ei maiden tarvitse maksaa mitään, kunhan vaan ottavat sijoittajien rahaa sisään turvallisiksi tulkittuihin kirstuihin. Kummassakin maassa myös reaalitalous kasvaa edelleen. Suomen ensimmäinen kansantalouden tilinpidon mukainen kasvulukema vuoden alkuneljännekseltä julkistetaan tänään ja vuosikasvu peittoaa komeasti vaikkapa paljon ihaillun länsinaapurin, Ruotsin 1,5 prosentin vuosikasvun.

Suomessa palkansaajien ansiot nousevat hitaasti reaalisestikin vuositasolla laskien, mutta yksityisen kulutuksen kasvuvauhti hidastuu vääjäämättä alkuvuoden tasosta. Asuntokauppa oli tuoreimpien tietojen mukaan taas hiukan vilkastunut ja hintojen lasku pysähtyi. Vaikka työttömyys kasvaa, sen kasvu ei ainakaan toistaiseksi näytä niin dramaattiselta, että se häiritsisi kotitaloussektorin luottamusta.

Elinkeinoelämän tuorein luottamuslukema hiukkasen notkahti taas. Halventunut euro ei auta vientiteollisuutta, jos kysyntä maailmalla hiipuu.Sen sijaan yritysten pankkilainojen kasvuvauhti on kiihtynyt loppukevättä kohti. Ellei se johdu pääosin valmiusluotoista, joita otetaan eurokriisin syvenemisen varalle, investointitoiminnankin pitäisi hiukan elpyä.

Kriittisin kysymys Euroopassa on nyt Espanjan pankkisektori. Jos sen tueksi ei löydy pian ratkaisua, euroalue putoaa uuteen pankkikriisiin, joka koskee koko alueen pankkisektoria.

Nopein tapa tukea Espanjaa olisi suora kriisirahoitus euroalueen pelastusrahastoista sen pankeille. Siihen todennäköisimmin joudutaan turvautumaan pikapuolin, mutta kovin riemastuttava keino ei ole sekään.

Kun Espanjan talous on laskukierteessä, pankkien tilanne heikkenee edelleen. EU on jo kahdesti sallinut Espanjalle helpotuksen julkisen sektorin vajetavoitteeseen, mutta se ei korjaa talouden perusongelmia. Espanja ei missään nimessä pysty elvyttämään talouttaan ja jo tapahtuneen yksityissektorin kiinteistöromahduksen tappioistakin on pystytty kirjaamaan pankkitaseisiin vasta osa.

Espanjan pankkipelastuksen riskit ovat siis rahoittajille eli Euroopan pelastusrahastojen takaajille, myös Suomelle, suuret, vaikka rahoituksen vastineeksi miten saataisiin pankkiomistuksia. Kun kaikki vaan velkaantuvat ja riskit kasvavat rajusti, mistä ne pelastajat kohta löytyvät.

Nordea ja Kansainvälinen valuuttarahasto kertovat lähiaikoina ennusteensa Suomen talouskasvusta. Niistä mielenkiintoisempi on Nordean ennuste, sillä pankissa ekonomistit tuntevat nykytilanteen hyvin.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.