Häkkänen kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista

Kotitalouksien velkaantumisesta on kannettu huolta viime vuosina tiuhaan. Positiivista luottotietorekisteriä on tarjottu usein lääkkeeksi suitsimaan ylivelkaantumista. Rekisteri nytkähti tänään askeleen eteenpäin, kun sitä koskeva selvitys julkistettiin. Kysymysmerkkejä rekisteriin liittyen on nostettu erityisesti tietosuojasta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Häkkäsen mukaan nykyistä kattavammat tiedot luotonhakijan maksukyvystä antaisivat luottolaitoksille paremmat mahdollisuudet tehdä vastuullisempaa luottotoimintaa.

Yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen laatimassa selvityksessä arvioitiin tarvetta kerätä ja jakaa luottotietotoiminnassa maksuhäiriötietojen lisäksi myös muita luotonhakijoiden maksukykyä ilmentäviä niin sanottuja positiivisia luottotietoja.

–  Suhtaudun myönteisesti positiivisen luottotietorekisterin perustamiseen. Mielestäni selvitys antaa hyvän pohjan jatkovalmistelulle, tarkemmat linjaukset tehdään lausuntokierroksen jälkeen, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan jatkovalmistelussa tarvitaan vielä aika paljon erilaista lisäselvitystä.

Kovin nopeasti rekisteri ei täydessä toiminnassa ole, vaikka se päätettäisiinkin perustaa. Kontkasen mukaan asiaan liittyy lainsäädännöllisiä ja tietoteknisiä kysymyksiä. Esimerkiksi tietojenkeruu pitää järjestää.

–  Selvityksessä todetaan, että rekisteri voisi olla käytössä noin realistisesti vuoden 2023 alusta, Kontkanen sanoi.

20 miljoonan perustamiskustannukset

Ehdotettu positiivisten luottotietojen rekisteri muodostuisi kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri perustettaisiin vuonna 2019 toimintansa aloittavan tulorekisterin yhteyteen ja rekisterinpitäjänä toimisi verohallinnon tulorekisteriyksikkö.

Rekisterin perustamisen arvioidaan maksavan noin 20 miljoonan euroa. Vuotuiset noin kolmen miljoonan euron ylläpitokustannukset katettaisiin rekisterin käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla.

Selvityksen mukaan positiivinen luottotietojärjestelmä on jossain muodossa käytössä kaikissa EU-maissa Ranskaa lukuun ottamatta.

Velkaantumista yritetään torjua monin keinoin

Monenlaisia keinoja on tällä hetkellä haussa velkaantumisen hillitsemiseksi. Tänään julkaistu selvitys kuuluu isompaan ylivelkaantumisen hallinnan pakettiin. Näitä ovat nyt julkaistun selvityksen lisäksi esimerkiksi kuluttajaluottojen korkosääntelyn kiristäminen ja kuluttajaluottojen mainonnan kiristämisen selvittäminen.

Valtiovarainministeriön työryhmä pohtii myös velkaantumista. Esillä ovat myös viime aikoina paljon puhuttaneet taloyhtiölainat.

–  Tulemme yhdistämään Petteri Orpon (kok.) kanssa näitä työryhmiä ja tätä kokonaisuutta, kuinka me saadaan nämä nivoutumaan yhteen, Häkkänen sanoi.