Hirsitalossa energiaa kulutetaan vähemmän

Hirsitalojen energiatehokkuus on parempi kuin sen laskennassa oletetaan olevan. Tuoreen tutkimuksen perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, paljonko itse hirsiseinällä on vaikutusta energiankulutukseen ja minkä verran vaikuttavat asukkaiden käyttötottumukset.

Hirsitalojen ja niiden asukkaiden ympäristömyönteisyydestä saatiin vastikään uutta tietoa, kun Oulun ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi opiskeleva Henri Marjakangas selvitti opinnäytetyössään 80 hirsirakenteisen omakotitalon todellista energiankulutusta.

– Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat tutkimuksessa olevan asukkaiden käyttötottumukset ja rakennuksen koko. Asukas voi omilla toimillaan ja pienillä teoillaan saada aikaan huomattavia säästöjä, Marjakangas muistuttaa.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli verrata tuloksia vuoden 2008 energiatodistuksen laskennallisiin arvoihin ja selvittää samalla, onko hirsitalojen energiankulutus määräysten edellyttämällä tasolla.

Maalämpöä käyttävissä hirsitaloissa selvitetyn ja laskennallisen laitesähkönkulutuksen erot olivat suurimmat. Näissä kohteissa 77 prosenttia pääsi alle laskennallisen arvon. Hirsitaloissa asuvien vedenkulutus asukasta kohden vuorokaudessa oli 85 litraa kun se Suomessa keskimäärin on noin 155 litraa.

Käyttäjätottumusten vaikutus talon energiatehokkuuteen ei yllättänyt tutkijaa eikä työn ohjaajana toiminutta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusvastaavaa DI Pekka Kilpistä, mutta sen suuruusluokka yllätti.

– Energiakeskustelussa kannattaisi entistä enemmän kiinnittää talojen omistajien huomio heidän omiin mahdollisuuksiinsa, Kilpinen toteaa.

Kilpinen korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen laskentatavasta riippumatta on tärkeää sekä kansallisesti että globaalisti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.