Humiseva harju: Kolmipulma ja Toriton keskus Jyväskylän maamerkkeinä

Tyhjiä liiketiloja on Jyväskylän keskustassa tunnetusti paljon, vaikka muutama uusi liike on asettunut piristämään kaupungin ydintä.

Mutta kuinka ponnekkaasti hankitaan vuokralaisia kauppakeskukseen, joka vieläkin kertoo verkkosivullaan, että sillä oli vuonna 2010 (siis kahdeksan vuotta sitten) peräti 4,9 miljoonaa kävijää?

Samalla sivulla keskuksen vuokralaisiksi kerrotaan yrityksiä, jotka ovat viimeistään tänä vuonna muuttaneet sieltä pois – uusia vuokralaisia ei tietenkään mainita. Lisäksi keskuksen omistajatietoa ei ole päivitetty sen jälkeen, kun isäntä kesällä 2017 vaihtui.

Kyseessä on Jyväskylän Kävelykadun päässä sijaitseva Kolmikulma. Sen omistaa Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon, Ruotsin valtion eläkerahasto Första AP-fondenin (AP1) ja Trevian Asset Management Oy:n yhteisyritys Agore Kiinteistöt Ky.

Pitäisikö suomalaisten ja ruotsalaisten eläkeläisten olla huolissaan, sillä Kolmikulman liiketiloista iso osa on tyhjillään? Talosta toki suurin osa on toimistotiloja, joissa on hyvin vuokralaisia.

Vanhoja rakennuksia suojellaan. Voisiko verkkosivut, joiden tietoja ei ole yli puoleen vuosikymmeneen päivitetty, julistaa suojelukohteiksi?

Tyhjien liiketilojen täyttäminen ei tietenkään ole helppoa kaupungin keskustassa. Mutta ehkä kauppakeskus Kolmikulma ansaitsee kutsumanimen, jonka Humisevan Harjun vakinaista satunnaisempi vinkkihenkilö sanoi: Kolmipulma. Kymmenen vuotta sitten tehdyn remontin jälkeen osa liiketiloista on ollut useita vuosia tyhjillään.

Uuden ruokakaupan muutama viikko sitten saanut Torikeskus puolestaan pitäisi muuttaa Torittomaksi keskukseksi, sillä Jyväskylän tori muuttaa lähivuosina pois sen naapurista.

Jyväskeskus on menettänyt niin paljon vuokralaisia, että se voidaan tilojen täyttymistä odotellessa nimetä kansanomaisesti Hyvästikeskukseksi.

Ysitien varressa sijaitsevasta Jyväskylän Eteläportin ­alueesta suunnitellaan sen verran mahtavaa yritysaluetta, että jotkut kriitikot epäilevät kaupungin bisnesyksikön suunnittelevan suorastaan pilvilinnaa. Kaupunki tavoittelee Eteläportista vaatimattomasti Euroopan moderneinta valmistavan teollisuuden digitaalista palvelukeskittymää.

Pilvilinnan rakentaminen on rakennusliikkeille aivan uusi haaste. Ne ovat enemmän oppineet rakentamaan sementistä ja teräksestä – sekä opettelevat sitä jälleen puusta.

Toiveet ovat erittäin kor­kealla myös muutaman kilometrin päässä Eteläportista. Muurameen uudelle liikealueelle haaveillaan edelleen Ikean tavarataloa.

Ikeaa haviteltiiin kymmenkunta vuotta sitten myös Eteläporttiin. Ikean perustaja Ingvar Kamprad kävi itse paikalla, mutta lopulta Jyväskylä sai vain Mini-Ikean.

Humisevalta harjulta on iloisena katsottu Jyväsjärven Rantaraittia, joka on kaupungin tärkein liikuntapaikka.

Raitti harjattiin puhtaaksi runsas viikko sitten pitkältä matkalta Kuokkalassa. Hyvä niin, sillä sotkuista ja liukasta oli ajella ennen raitin harjaamista. Paikoitellen Rantaraitilla oli todella paksu kerros puista ja pensaista pudonneita lehtiä, jotka muodostivat melkoisen cocktailin hiekoitussepelin kanssa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .