Ikävä talousuutinen sateiseen kesään – Keski-Suomen kasvu pysähtyi alkuvuonna

Sateiseen kesään ikävä talousuutinen. Vuonna 2015 ennen muuta Suomea alkanut Keski-Suomen talouskasvu näyttää pysähtyvän muuta maata aiemmin.

Tilastokeskuksen mukaan Keski-Suomen vienti polkee paikallaan: ensimmäisellä vuosineljänneksellä viennin määrä oli 0,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Koko maassa vienti kasvoi alkuvuonna kuusi prosenttia.

Keski-Suomen tavoitteena on ollut saada kaksi miljardia euroa lisää vientituloja.

– Vientiä on tullut lisää miljardin verran vuodesta 2014, ja näyttääkin siltä, että tavoitetta ei saavuteta vuoteen 2021 mennessä, elinkeinojen kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta sanoo.

 

Viennin hiipumisen takia myös Keski-Suomen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa koko maata vähemmän. Kasvua oli Keski-Suomessa 3,3 ja koko maassa 4,1 prosenttia.

Kasvun hiipuminen näkyy myös työttömyyden laskun pienentymisenä. Toukokuussa työttömiä oli 4,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Koko maassa työttömyys laski toukokuussa 6,3 prosenttia.

Keski-Suomen työllisyysaste on nyt noin 68 prosenttia ja koko maassa 72 prosenttia.

– Työllisyysasteen nosto maan hallituksen asettamaan 75 prosentin tavoitteeseen on Keski-Suomessa erittäin vaikeaa nykyisessä suhdannetilanteessa. 10 000 uuden yritystyöpaikan kova tavoite ei taida toteutua, Päivänen sanoo.

– Voi olla, että syksyllä Keski-Suomen työttömyys kääntyy nousuun.

 

 

 

Keski-Suomen pitkään jatkunut väestön määrän kasvu kääntyi laskuun vuonna 2017. Tuolloin laskua oli 37 henkilöä. Vuonna 2018 asukasmäärä väheni jo 510:llä.

Lasku on jatkunut myös tänä vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan toukokuussa väkiluku oli peräti 574 asukasta vähemmän kuin vuosi sitten. Maakunnassa asuu siis tuhat ihmistä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Asukasluvun lasku johtuu Keski-Suomen korkeasta työttömyydestä ja ikärakenteesta.

– Laskusta näyttää tulevan pysyvä ilmiö. Väestön väheneminen näkyy kotimarkkinakysynnässä palvelualoilla ja kaupassa, Päivänen synkistelee.

 

Talvella julkaistut Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän suhdannekyselyt povasivat Keski-Suomeen maan toiseksi heikointa suhdannetilannetta. Tilastokeskuksen suhdanneaineisto ja tuoreet työllisyyskatsaukset näyttävät vahvistavan yritysten näkemykset taloustilanteen kehittymisestä.

Talouden käänne huonompaan näkyy myös yt- ja konkurssiuutisina. Tilastokeskus kertoi suurten yritysten liikevaihtojen kääntyneen toukokuussa laskuun koko maassa, joten suhdanne näyttää kääntyvän laskuun myös muualla Suomessa.

 

Jotta Keski-Suomen kasvu jatkuisi edes nykyisenkaltaisena, Päiväsen mukaan tarvitaan lisää sekä yksityisiä että julkisia investointeja.

– Onneksi vientiyrityksemme Valmetin ja Valtran johdolla ovat näyttäneet jo esimerkkiä uusista investoinneista kilpailukyvyn kehittämiseen. Toivottavasti myös Hippos2020 ja Himoksen kylpylä toteutuvat.

Päiväsen mielestä Keski-Suomen heikentyneen taloustilanteen pitäisi näkyä myös ensi vuoden budjetissa uusina infrakohteina sekä uuden EU-ohjelmakauden rahoituksen jaossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .