Isokaan maahanmuuton kasvu ei kumoaisi vauvapulan tuomia nostopaineita eläkemaksuihin

Edes roima lisäys maahanmuuttoon ei yksinään säästä suomalaisia edessä häämöttäviltä eläkemaksujen korotuksilta. Syntyvyyden lasku aiheuttaa tulevaisuudessa eläkemaksuihin niin suuren korotustarpeen, että pelkkä maahanmuuton lisäys ei riitä pelastamaan tilannetta.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander tiivistää näin tulokset ETK:n laskelmista, joissa selvitettiin nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Nettomaahanmuutto tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.

–  Selvityksessä on oletettu, että maahanmuuttajien syntyvyys asettuu ennen pitkää suomalaiselle tasolle, joka on hyvin matala. Siitä seuraa, että heistä tulee ennen pitkää matalan syntyvyyden ryhmä, jolloin syntyvyysongelma ei ratkea maahanmuutolla, Kiander sanoo.

Kiander toivoo, että romahdusmaisesti pienentynyt syntyvyys palaisi aiemmalle normaalille tasolleen.

–  Toki maahanmuuttokin on hyödyllistä meidän eläkejärjestelmällemme, mutta syntyvyys on myös hyvin tärkeää.

Maahanmuutosta joka tapauksessa helpotusta

Kun syntyvyys laskee, Suomessa on yhä vähemmän työikäisiä ihmisiä tienaamassa euroja eläkkeiden maksamiseen. Jos Suomen väestö kehittyy Tilastokeskuksen viimevuotisen väestöennusteen mukaisesti, työeläkemaksuja joudutaan ETK:n mukaan korottamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Eläketurvakeskus arvioi, että nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi lieventää tarvetta nostaa näitä maksuja.

–  Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, Kiander sanoo.

ETK:n laskelmien eri vaihtoehdoissa maahanmuuton oletettiin olevan isompaa tai pienempää ja maahanmuuttajien paremmin tai heikommin työllistyviä. Väestöennusteessa oletettiin, että nettomaahanmuutto olisi 15  000 henkilöä vuodessa. Laskelmissa tätä verrattiin tilanteisiin, joissa nettomaahanmuutto olisi joko 5  000 tai 25  000 henkilöä vuodessa.

Pitkällä aikavälillä myös heikommin työllistyvien maahanmuutto helpottaisi laskelmien mukaan eläketurvan rahoitusta.

–  Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, arvioi matemaatikko Tuija Nopola ETK:n tiedotteessa.

Parhaiten työllistyvät myös herkimpiä lähtemään

Suomeen muuttamisen syyt ja muuttajien taustat vaihtelevat suuresti: maahanmuuttajia ovat niin suomalaiseen it-firmaan töihin tuleva saksalaisinsinööri kuin Irakista tuleva turvapaikanhakija.

Viranomaisrekistereistä ei kuitenkaan ollut saatavilla kattavasti sekä työllisyystietoja että maahanmuuttosyitä. Niinpä selvityksessä maahanmuuttajien työllisyysasteen perusteeksi otettiin syntymämaa ja maahanmuuttajat jaettiin sen mukaisesti kolmeen ryhmään: hyvin, keskinkertaisesti ja huonosti työllistyviin. Maahanmuuttajien lasten arvioitiin olevan keskeisten tekijöiden suhteen puoliksi vanhempiensa maahanmuuttajaryhmän ja puoliksi muiden Suomessa syntyneiden kaltaisia.

Suurin Suomeen tulevien ryhmä ovat hyvin työllistyvät, mutta tähän ryhmään kuuluvat myös lähtevät herkimmin pois Suomesta. Todennäköisimmin tänne jäävät huonosti työllistyvien ryhmään kuuluvat.

Maahanmuuttajat ovat yleensä työikäisiä ja lapsia, maastamuuttajat taas keskimäärin vanhempia kuin maahanmuuttajat.

Laskelmissa keskityttiin vain lakisääteisiin työeläkkeisiin. Siinä ei siis ole otettu huomioon verotusta tai esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavia toimeentulotukia, lapsilisiä tai työttömyyskorvauksia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.