Jo useita yrityksiä tullut pyörittämään vastaanottokeskuksia

Valtaosaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista pyörittää Suomen Punainen Risti, mutta myös useita yrityksiä on tullut ja tulossa hoitamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. Maahanmuuttovirasto kannustaa yrityksiä paitsi tarjoamaan tiloja vastaanottokäyttöön, myös tarjoutumaan itse toiminnan pyörittäjiksi.

– Alaikäisten vastaanotossa on saatu mukaan useita lastensuojelualan yrityksiä. Myös vastaanottokeskusten ylläpitäjiksi on tulossa useampia toimijoita, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen vastaa sähköpostitse.

Julkisuudessa on nimeltä mainittu yritykset Luona Oy, Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy sekä Ankkurin Lastensuojelupalvelut. Kaksi jälkimmäistä toimivat Keski-Suomessa ja ensin mainitulla on kolme vastaanottokeskusta pääkaupunkiseudulla.

Yritysten tarkkaa määrää, sijaintia tai toimenkuvaa ei virastosta anneta, sillä neuvottelut ovat Maahanmuuttoviraston viestintäsuunnittelija Tommi Hatisen mukaan kesken.

– Yrityksiä halutaan ja toivotaan tällä hetkellä kovasti pyörittämään vastaanottokeskuksia. SPR:n resurssit ovat tulijamäärään nähden rajalliset, joten tarvitaan myös muita toimijoita, Hatinen sanoo.

Hatisen mukaan tilanne vaatii nyt sitä, että virasto on aktiivisesti yhteydessä yrityksiin.

– Jos alan yrityksen ilmiantavat itsensä, se helpottaa oikeiden toimijoiden etsimistä.

Valtio maksaa ylläpidon

Maahanmuuttoviraston ja Keskisuomalaisen haastattelemien yritysten mukaan toiminnalla ei varsinaisesti pääsisi rikastumaan. Kustannuksista vastaa Maahanmuuttovirasto, ja Kuuluvaisen mukaan valtio voi maksimissaan korvata yritykselle 40–45 euroa per henkilö yhdestä vuorokaudesta. Hinta on laskettu muun muassa kiinteistön, henkilöstön ja asiakkaista suoraan aiheutuvien menojen pohjalta.

– Yleinen alkuvaiheen viesti on ollut kaikille, niin järjestöille kuin yrityksille, että mikäli oikein voittoa on tarkoitus tehdä, niin tämä on väärä ja myös mahdoton toiminta-alue sille, ylitarkastaja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Snellmannin mukaan sekä sisällölliset että taloudelliset raamit ovat samat, oli kyseessä järjestö tai yksityinen yritys.

– Motiivina saattaa olla esimerkiksi saada jokin tyhjänä oleva tuottamaton kiinteistö edes jotakin tuottamaan tai jos hoivayrityksillä on vajaakäyttöä toiminnassaan, Kuuluvainen sanoo.

Kannustimena voi Tommi Hatisen mukaan olla varma tulo, jonka yritys kuitenkin valtiolta toiminnan pyörittämisestä saa.

– Kuka tahansa ei voi lähteä pyörittämään, mutta jos on valmiit puitteet ja kokemusta hoiva- tai sosiaalialalta, tämä olisi varteenotettava vaihtoehto.

Keski-Suomessa mukana kaksi yritystä

Jyväskylässä on tällä tietoa yksi yritys, joka on ryhtynyt pyörittämään alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikköä Säynätsalossa. Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n Tapani Raatikainen osti lastensuojelua tuottavan yrityksen, jonka toiminta tarvitsi kehittämistä. Ratkaisu löytyi turvapaikanhakijoista.

– Ostetun yksikön toiminta oli kannattamatonta ja jokin innovaatio piti keksiä. Turvapaikanhakijat oli yksi vaihtoehto. Ratkaisu pelasti kahdeksan työpaikkaa ja toi vielä kahdeksan lisää, Raatikainen sanoo.

Kysymykseen liiketoiminnan kannattavuudesta Raatikainen sanoo, että toiminta on seurannassa maahanmuuttoviraston tiukan budjetoinnin kautta.

– Sieltä on tulleet hintarajat, minkä sisällä sen pitää olla. Tällä saadaan kulut peitettyä.

Raatikainen haluaa erikseen mainita, että lähiympäristö on suhtautunut fiksusti toiminnan alkamiseen.

Toinen Keski-Suomessa toimivista yrityksistä tarjoaa myös palveluita ala-ikäisille turvapaikanhakijoille. Keski-Suomen Opiston tiloissa Suolahdessa järjestetään Ankkurin Lastensuojelupalveluiden toimitusjohtaja Aulikki Arkon mukaan turvapaikanhakijalapsille kasvatus ja hoito samaan tapaan kuin yrityksen muissa nuorisokodeissa. Yritys on palkannut 18 uutta työntekijää, jotta toimintaa voidaan pyörittää.

Arkon mukaan he halusivat mukaan, koska yritys on toiminut pitkään erityistä tukea tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatustehtävissä. Mutta onko se yritykselle kannattavaa?

– Tässä ei ole ensimmäistäkään tilikautta takana, joten siihen en osaa vastata. Mutta kyllähän liiketoiminnan pitää olla sellaista, että sillä pystyy vastuut ja velvoitteet kantamaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .