Journalistiliitto ja Medialiitto kantelevat verottajan salaustulkinnasta oikeuskanslerille

Journalistiliitto ja Medialiitto kantelevat oikeuskanslerille EU:n tietosuoja-asetusta koskevasta verottajan päätöksestä. Journalistiliitto vaatii selkeyttä tulkintalinjauksiin. Yli 230 rikasta on vedonnut henkilökohtaisin erityisiin syihin, jotta heidän tietojaan ei julkaistaisi.

Oikeuskanslerin halutaan selvittävän, millä kriteereillä verohallinto on punninnut henkilökohtaisia syitä suhteessa sananvapauteen.

–  Huolena on se, että verottajan lisäksi muutkin viranomaiset alkavat tulkita EU:n tietosuoja-asetusta niin, että sen nimissä rajoitetaan jatkossa yhteiskunnallisesti tärkeitä tietoja, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho tiedotteessa.

Ahon mukaan tietosuoja-asetuksesta ei nyt ole selkeää asetusta, minkä vuoksi viranomaiset voivat itse tulkita perusteita.

–  Päätöksenteon julkisuus ja avoimuus ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Se tuo verotapauksessa läpinäkyvyyttä palkka- ja ansiokeskusteluun sekä eri ammattien ja tehtävien arvostukseen, Aho jatkaa.

Journalistiliitto pitää verottajan tulkintaa EU:n tietosuoja-asetuksesta toimittajien työn vaikeuttamisena. Aiemmin verottaja lähetti kaikki tiedot medialle sähköisesti. Nyt täydelliset listat saa vain käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa. Tämä asettaa isoissa kaupungeissa ja pienillä paikkakunnilla olevat toimittajat eriarvoiseen asemaan.

SK: Verohallinnon salauspäätöksestä ei ole mitään asiakirjoja

Verohallinnon tekemästä päätöksestä olla luovuttamatta asiaa pyytäneiden suurituloisten henkilöjen tietoja tiedotusvälineille ei ole olemassa mitään asiakirjoja, vaan tulkinta tehtiin "tavallisen pohdinnan ja punninnan avulla", kertoo viestintäjohtaja Kati Kalliomäki Suomen Kuvalehdelle.

Verohallinnon mukaan päätöksentekoon osallistuivat tietopalveluasiantuntijoiden lisäksi yksikön muut informaatio-oikeuden asiantuntijat, jotka informoivat asiasta myös tietosuojavaltuutetun toimistoa ja valtiovarainministeriötä.

SK:n haastatteleman hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan Verohallinnon päätös on tietosuojalain vastainen. Hän pitää erikoisena, että asia on linjattu vain suullisesti.

–  Se kertoo siitä, että kovin perusteellista valmistelua ei ole tehty, Mäenpää sanoo lehdelle.

Mäenpää kertoo, että tietojensa salaamista pyytäneiden nimet ovat lain mukaan julkista tietoa.

–    Hakemukset ovat julkisia. Niissä voi kuitenkin olla salassa pidettäviä osia, koskien yksityiselämän arkaluontoisia tietoja.

Mäenpään mukaan pelkkä tieto siitä, kuka on pyytänyt tietojensa salaamista, ei voi olla arkaluontoista.

Verohallinnon johtavan lakimiehen Matti Merisalon mukaan tämä on tulkinnanvaraista. Verohallinto on sitä mieltä, että hakemukset ovat kokonaan salassa pidettäviä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.