It ja yt ovat huonoja ohjaajia

Johdetaanko Suomessa työtä samoin periaattein kuin sata vuotta sitten, kuten jyväskyläläinen liikkeenjohdon konsultti Hermanni Hyytiälä arvioi? Hänen mielestään yritykset tekevät uudistukset liian teknologiavetoisesti ja yt-neuvotteluihin tartutaan liian helposti silloin, kun markkinatilanne ei niitä vaadi.

– Omassa työssäni havahdun usein, etteivät päättäjät ymmärrä organisaatioissaan tehtävää työtä. He eivät ymmärrä työn luonnetta ja työn luonteen vaikutusta työn suunnitteluun ja ohjaamiseen. Tämä johtaa vanhojen asioiden tekemiseen – nopeammin tai oikeammin. Esimerkkejä vanhan tekemisestä ovat prosessikehitys, organisaatiokaavion muuttaminen tai henkilöstön koulutus. Näillä keinoilla saadaan yleensä marginaalisia tuloksia, eivätkä ne lisää johdon ymmärrystä työstä ja sen luonteesta, Hyytiälä lataa.

– Koska kaikkea työtä johdetaan samoin periaattein, on usein seurauksena se, että työnsuunnittelu ja -ohjaus eivät kohtaa työntekijöiden arkea. Tämä näkyy esimerkiksi motivaatio-ongelmina, ihmisten uupumisena tai tuottavuuteen liittyvinä ongelmina. Mikä pahinta, johtajat usein kohtelevat näitä asioita työntekijöihin liittyvinä ongelmina.

"Uusi toimintatavat, älä järjestelmää"

Hetkinen. Millä eväillä Hyytiälä, 36, laukoo teesejään? Vain siksikö, että hänen työnantajansa Reaktor saisi lisää asiakkaita?

Kovin markkinointihenkiseltä Hyytiälä ei kuitenkaan vaikuta, vaan enemmänkin pohdiskelijalta, joka vaivihkaa herättelee yritysjohtajia muuttamaan ajatustapoja.

Hyytiälä valmistui Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta maisteriksi. Hän oli mukana myös tohtorikoulutuksessa, mutta väitöskirja jäi aloittamatta. Sitten hän työskenteli ohjelmistokehittäjänä, ohjelmistoarkkitehtina, pääarkkitehtina, tiimin vetäjänä, teknologiajohtajana ja yrityksen johtoryhmän jäsenenä. Nykyiselle uralleen hän vaihtoi runsaat kuusi vuotta sitten.

– Mietin edellisessä työssäni, miten saataisiin tehtyä parempia it-investointeja. Nyt olen huomannut, ettei huonossa kunnossa olevan organisaation it-järjestelmää kannata uusia, vaan uusia organisaation toimintatavat.

Hyytiälää harmittaa, että muutoksia tehdään teknologiavetoisesti.

– Pahimmassa tapauksessa talon it-yksikkö rajoittaa kyvykkyyttä palvella asiakkaita.

Hyytiälän mukaan päättäjien ja johtajien ajattelu sekä organisaation sisäiset olosuhteet vaikuttavat aina joko positiivisesti tai negatiivisesti organisaation kyvykkyyteen. Olosuhteet ovat aina annettuja; niitä ovat esimerkiksi yrityksen prosessit, mittarit, tavoitteet, budjetointikäytännöt, erilaiset ohjeistukset ja toimintatavat, työkalut, it-järjestelmät, työtilojen järjestelyt, palkitsemisjärjestelmät sekä yksikkö- ja tiimijaot.

– Negatiiviset olosuhteet hyvin usein johtuvat siitä, että johdolla ei ole aitoa ymmärrystä systeemin olosuhteiden vaikutuksesta työn toimivuuteen ihmisten arjessa. Usein päätökset tehdään kaukana arjen työstä.

"Sama ajattelumalli kuin lasten kanssa"

Jotkin yritykset eivät hae työpaikkoihinsa kokeneita ammattilaisia kilpailijoilta, vaan hakevat ihmisiä, joilla ei ole alan kokemusta. Tämä perustuu siihen, että omaksuttujen tapojen ja menetelmien poiskitkeminen voi olla vaikeampaa kuin kokonaan uusien opettaminen.

Johtamisen muutoksissakin on kyse poisoppimisesta.

– Autan yritysjohtajia poisoppimaan, jotta he tekevät paremmin asioita, Hyytiälä innostuu vähän jo mainostamaan, vaikkei kuulosta siltä.

– Ajattelumalli on sama kuin lapsen kanssa. Päättäjät ja johtajat havahtuvat tekemisen kautta. Jos on tehnyt asiat 25 vuotta samoin, tekemisen kautta voi oppia niistä pois normistoa muuttamalla.

Ajattelun muutoksen perille herättelyssä Hyytiälä tukeutuu John Seddonin oppeihin, joiden mukaan ensin pitää luoda uteliaisuutta. Seddon on brittiläinen psykologi ja johdon konsultti.

– Asiakas voi kokea esittämäni asiat järjenvastaisiksi, mutta kun asiat ymmärtää, ei ole paluuta entiseen.

Yt:iden syy usein huono johtaminen

Hyytiälä väittää, että yrityksissä joudutaan usein yt-neuvotteluihin huonon johtamisen takia.

– Tietysti toimintaympäristö muuttuu joskus niin nopeasti, ettei yt-neuvotteluja voida välttää. Väitän kuitenkin, että useissa tapauksissa työn toimimattomuus korreloi yt-neuvottelujen kanssa. Millään strategialla ei ole merkitystä, jos työ ei toimi arjessa.

Hyytälän mielestä yt-neuvottelut ovat liian helppo tapa toimia.

– Jää miettimättä, miten työ voidaan organisoida uudella tavalla.

Hyytiälä ihmettele haluja muuttaa organisaation kulttuuria sormia napsauttamalla – se ei nimittäin onnistu.

– Jos haluaa muuttaa kulttuuria, pitää keskittyä siihen, miten työtä suunnitellaan ja ohjataan, hän opastaa.

Uskomusten muututtava ensin

Asiantuntijan pelkona on julkisen vallan suurhankkeen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen epäonnistuminen.

– Kukaan ei keskustele siitä, miten työ ja palvelut toimivat paremmin. Ei väestön ikääntyminen ole julkisten palvelujen toimimattomuuden ainoa selitys. Kyse on myös siitä, miten palvelut tuotetaan. Muutokset ovat usein vain vallan ja rahan uudelleenjakoa, Hyytiälä sanoo.

– Aitoa rakenneuudistusta ei tapahdu ennen kuin käsityksemme organisaatioiden ja työn johtamisesta muuttuu. Johtaminen ei muutu ennen kuin johtamisen taustalla olevat normistot ja uskomukset muuttuvat.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .