Jyväskyläläinen yhtiö odottaa kansainvälistä jättipottia puuvillan ja polyesterin korvaajasta – ensimmäinen Marimekon kanssa tehtävä tuote julkistetaan tänä vuonna

Jyväskyläläisen kuituteknologiayhtiö Spinnovan hallissa on ensin jännittyneen odottava tunnelma. Yhtiön tuoreella pilottituotantolinjalla tehdään koeajoa, jossa selluloosasta tuotetaan erä tekstiilikuitua. Pian näkyy mojovia ilmeitä ja pieniä tuuletuksia sekä kuuluu iloisia ääniä – huudahduksia kuin urheilumenestyksen hetkellä. Kuidun laatu miellyttää paikalla olevia kehittäjiä.

On mahdollista, että Jyväskylän Seppälänkankaalla tehdään jotain sellaista, mitä muistellaan vuosien kuluttua kansainvälisen menestystarinan alkuna. Jos luonnonkuidusta suoraan ilman kemikaaleja tehtävä tekstiilikuitu valtaa markkinoita puuvillalta ja polyesteriltä, niin kuin nyt uskotaan, puhutaan jättibisneksestä, jonka rajoja ei edes tiedetä.

Spinnova on Janne Porasen ja Juha Salmelan johdolla noussut neljässä vuodessa yritykseksi, joka voisi jo julistaa komeaa tarinaansa, vaikka varsinainen kaupallinen toiminta ei ole vielä alkanut.

Yhtiö ei kuitenkaan tee niin. Toimitusjohtaja Poranen uskoo yhtiön kehittämän teknologian läpimurtoon, mutta hänen puheessaan ei ole turhaa hehkutusta.

– Haluamme, että todellisuus on jopa parempi kuin mitä olemme puhuneet. Asiakkaamme arvostavat tätä, hän sanoo.

Hötkyilyyn ei ole tarvetta siksikään, että yhtiöllä on vahvat yhteistyökumppanit. Maailman suurin selluyhtiö, brasilialainen Suzano omistaa Spinnovasta viidenneksen. Suzanon 11 miljoonan tonnin vuosittainen selluntuotanto on lähes kymmenkertainen verrattuna Äänekosken biotuotetehtaaseen ja selvästi suurempi kuin koko Suomen selluntuotanto yhteensä.

Myös itävaltalainen uudenlaisten tekstiilikuitujen osaaja Lenzing on yhtiön pienosakas. Rahoitus ja resurssit ovat siis olleet kunnossa.

– En usko, että resurssien kanssa tulee ongelmia kaupallisessakaan vaiheessa, Poranen sanoo.

 

Spinnova sai valmiiksi joulukuussa teollisen mittakaavan pilottitehtaansa. Vaikka kyse on kokeilulinjasta, voidaan puhua pienestä tehtaasta. Tuotantolinjalla saadaan valmistettua aiempaa suurempia määriä ympäristöystävällistä ja vastuullista tekstiilikuitua, josta Spinnova kehittää kaupallisten kumppaneidensa kanssa tuoteprototyyppejä. Laitoksen maksimikapasiteetti on 100–400 tonnia vuodessa.

Yhtiön tavoitteena on päästä tämän vuoden aikana täyteen kapasiteettiin. Sen jälkeen ratkaistaan, kuka tekee kaupallisen laitoksen. Vaihtoehtoja riittää: yhtiö voi tehdä sen itse tai yhteistyössä kumppanin kanssa tai myydä valmistuslisenssejä.

– Kaikki riippuu siitä, miten onnistumme pilotoinnissa. Alustavia sopimuksia ja neuvotteluja on paljon. Meillä on kumppaneina tosi isoja tekstiilialan brändejä. Emme kuitenkaan ratsasta merkeillä ennen kuin on oikeasti kerrottavaa. Teemme koko ajan useiden maailmanluokan brändien kanssa yhteistyötä, Poranen kertoo.

Yksi kumppani on hollantilainen Fashion For Good, joka yhdistää uusia teknologioita ja innovaatioita sekä brändejä.

– Olemme varmoja, että kehittämällemme kuidulle on kysyntää. Varmasti kaikki kuitu, mitä pystymme tekemään, mahtuu markkinoille. Ekologisella tekstiilimateriaalilla on iso brändiarvo, Poranen sanoo.

Brändiarvo tarkoittaa myös parempaa hintaa.

– Bisneksen laajuus voi olla mitä vaan muutaman vuoden päästä. Maailmalla on valtava potentiaali. Puuvillalle ja polyesterille haetaan tosissaan vaihtoehtoja.

 

Marimekon kanssa syksyllä 2017 alkanut yhteistyö on Porasen mukaan sujunut hyvin.

– Meillä on ollut erilaisia kokeiluja. Tavoitteena on, että ensimmäinen Marimekon kanssa tehtävä tuote voidaan julkistaa tämän vuoden aikana, Poranen kertoo.

– Marimekko on ollut meille loistava kumppani. Brändi tunnetaan hyvin maailmalla.

Porasen mukaan Spinnova valitsee kumppaninsa huolellisesti.

– Arvojen, tavoitteiden ja kulttuurien pitää kohdata, hän korostaa.

Merien muoviongelma sekä mikromuovin haitat avaavat markkinoita yrityksille, jotka pystyvät tarjoamaan kierrätettäviä kuituja.

– Se on yksi syy, miksi maailman tekstiilijättibrändit ovat kiinnostuneita siitä, mitä me teemme. Meidän kuidussamme ei ole ollenkaan muovia, Poranen huomauttaa.

Spinnova on ollut esillä puupohjaisten kuitujen jalostamisesta, mutta Jyväskylässä pilotoitava teknologia soveltuu puupohjaisen selluloosan lisäksi myös muille biopohjaisille raaka-aineille. Yhtiön teknologialla voi valmistaa tekstiilikuitua esimerkiksi oljesta tai biojätteestä.

– Ongelmajätteistäkin voi tehdä turvallista tekstiilikuitua, Poranen väläyttää.

– Raaka-aine ei ole ongelma. Se voi olla jopa ilmaista.

Tähän saakka Spinnovassa kaikki on sujunut liiketoimintasuunnitelman mukaan.

Vaikka haasteita on matkan varrella ollut, isossa kuvassa kaikki on mennyt hyvin.

– Tätä ei ole kukaan tehnyt koko maailmassa samalla teknologialla, Poranen sanoo

– Olemme menossa täsmälleen siinä, mitä alussa kuviteltiin. Olemme päässeet älyttömän nopeasti tähän vaiheeseen.

Hän myöntää, että tietysti epäonnistumisen mahdollisuus on aina olemassa. Sitä ei kuitenkaan päällimmäisenä mietitä.

– Tällaisessa kehitystyössä mennään ylös ja alas yhden päivän sisälläkin.

Riskeistä puhuttaessa Spinnovan viestintäpäällikkö Emmi Berlin osallistuu keskusteluun.

– Kun katsoo tämän porukan aikaansaannoksia tähän mennessä, olisi ihme, jos ei yllettäisi korkealle. Monta sudenkuoppaa on vältetty jo perustajien fiksujen päätösten ansiosta.

Kaikki työntekijät ovat osakkaita

Spinnova työllistää 13 työntekijää. Heistä kuusi on työskennellyt aiemmin Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä, jossa myös yrityksen perustajat Janne Poranen ja Juha Salmela aloittivat tekstiilikuidun kehitystyön vuonna 2009.

Parhaillaan yritys etsii yhtä osaajaa lisää. Avoinna olevaan työpaikkaan on tullut hakemuksia useista maista. Porasen mukaan myös ulkomaisilla hakijoilla on ollut muuttohalukkuutta Jyväskylään.

Spinnova kiinnostaa työnantajana silloinkin, kun paikkoja ei ole avoinna.

– Meille tulee paljon kyselyjä ihmisiltä, jotka haluavat meille töihin.

Työntekijöitä sitoutetaan yritykseen ottamalla heidät kaikki osakkaiksi.

Spinnovan suurimpia omistajia ovat perustajien lisäksi brasilialainen sellujätti Suzano sekä suomalaiset sijoitusyhtiöt Maki.vc, Besodos Investors Oy ja Beata Domus. Yrityksen alkutaipaletta tukenut VTT Ventures luopui omistuksestaan suunnitellusti viime kesänä.

Spinnova työllistää runsaasti myös alihankkijoita.

Jyväskylään valmistuneen pilottitehtaan tuotantolinjan suunnitteli Jyväskylässä toimiva insinööri­toimisto Elomatic ja asensi Laukaan Leppävedellä toimiva Betamet. Useiden miljoonien eurojen investointi rahoitettiin Business Finlandin ja Euroopan Investointipankin lainoilla sekä Spinnovan omalla rahoituksella.

Spinnova ei ole kertonut investoinnin suuruutta, mutta Poranen valottaa yrityksen vaikutuksia Keski-Suomeen:

– Olemme tuoneet Jyväskylän seudulle rahaa toistakymmentä miljoonaa euroa. Alihankkijaverkostomme on pääosin Keski-Suomessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .