Jyväskylän Rakennusmessuilla puu ei päässyt paikalle paneelikeskusteluun – keskustelun outo lähtökohta ihmetytti yleisöä

Rakennusteollisuuden vastakkainasettelun purkamiseen suunnitellussa paneelissa ei ollut yhtäkään puurakentamisen edustajaa.

Jyväkylän Rakennusmessuilla perjantaina järjestetty Puurakentaminen vs. betonirakentaminen -paneelikeskustelu käynnistyi kummallisesta asetelmasta.

– Outo lähtökohta, kun paneelin kaikki jäsenet ovat betonialan toimijoita, kommentoi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) lehtori Ismo Permikangas yleisöstä.

Metsäkeskuksen Rakennetaan puusta -hankkeen edustajana messuilla toimivan Permikankaan huomio sai yleisöltä kainot suosionosoitukset.

– Yritimme luoda paneeliin kolme vastaan kolme -asetelman, mutta emme saaneet puuedustajia, vastasi paneelin vetäjänä toiminut Rakennusteollisuus RT:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

– Mauri Pekkarisen (kesk.) oli tarkoitus edustaa puurakentamista, mutta hän joutui "jostain syystä" jäämään Helsinkiin. Minä kuitenkin voin yrittää esittää puurakentamista puolustavia puheenvuoroja, sanoi SAK:n aluejohtaja, kaupunginvaltuutettu Ahti Ruoppila (sd.).

Varsinainen keskustelu käynnistyi siitä, että tuleeko ympäristöministeriön puurakentamisen tukiohjelmaa jatkaa vuoden 2021 jälkeen.

– Ei pidä. Alalla tulee olla kilpailua, jonka ratkaisee rakennusmateriaalien käyttövarmuus. Mielestäni ympäristöystävällisyys tulee ensisijaisesti käyttövarmuudesta, sitten vasta hiilijalanjäljestä, sanoi Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Betset Oy:n toimitusjohtaja Lasse Happosen mielestä tulee huomioida, että tukiohjelmasta hyötyvät puuteollisuusalan yritykset, eivätkä asiakkaat. 2,5 miljoonan euron tuet eivät juurikaan vaikuta rakentamisen hintaan.

– On selvää, että Suomessa asunnot maksavat liikaa. Jos tukemisella pystytään hintoja alentamaan, niin tukea voidaan jatkaa, totesi YIT Rakennus Oy:n Jyväskylän ja Mikkelin aluejohtaja Mikko Räty.

Puu on kaupunkien kaavoitussuunnitteluissa noussut esille viime vuosien aikana, vaikka kivi edelleen määrää.

Yleisössä olleen Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömbergin mukaan materiaaleilla luodaan kaupunki-identiteettiä. Hän kokee, että sääntelyä tarvitaan, koska muuten betoni hallitsee kaupunkikuvaa.

– Puuta voidaan visuaalisuuden kannalta toki miettiä kaavoituksessa, mutta runkorakenteissa tulee olla kestävämpää materiaalia. Se, mitä sisällä on ei näy ulos päin, sanoi Parma Oy:n markkinointipäällikkö Petri Kähkönen.

– Ei ole oikeudenmukaista, että määräyksillä viedään pois paras materiaali esimerkiksi märkätiloille, kommentoi Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Mattila.

Lopuksi keskustelu painottui rakennusalan tulevaisuuteen. Panelistit vaikuttivat olevan varsin yksimielisiä siitä, että rakennusmateriaalien vienti ulkomaille on kannattamatonta.

– Esimerkiksi betonielementit painavat 2 500 kiloa kuutiolta, joten niiden vieminen maailmalle ei ole kannattavaa. Ulkomaille tulisi viedä suomalaista osaamista ja jalostaa materiaalit paikan päällä, sanoi Parma Oy:n Petri Kähkönen.

Panelistit vaikuttivat uskovan, että vuoteen 2030 mennessä puurakentamisen osuus kasvaa ja rakentaminen painottuu teolliseen muotoon. Rakennusmoduulit valmistetaan tehtaissa, jolloin työmaalla tehtävä työ vähenee.

– Suomessa tulisi kehittää puumoduulituotantoa, jotta markkinoita eivät valtaa puolalaiset ja balttialaiset yritykset, tiivisti YIT:n Mikko Räty.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .