KSML 10.6.2010: Bengt Holmström armahtaa Wall Streetin

Vuonna 2010 Holmström arveli, että palaamme aikaan ennen 1930-luvun lamaa.

USA:n pankkijärjestelmä oli maailman paras. On väärä tapa ajatella, että Wall Street teki pahoja, mentiin holtittomiin lainoituksiin ja kummallisiin johdannaisiin eikä kukaan tiennyt, mitä myytiin ja ostettiin. Näin väitti suomalaisprofessori Bengt Holmström yhdysvaltalaisesta MIT-korkeakoulusta taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä keskiviikkona.

– En sano, että ei olisi tapahtunut ylilyöntejä, mutta ne eivät olleet perussyy kriisiin, Holmström sanoi.

Holmströmin mukaan maailmanlaajuinen finanssikriisi puhkesi seuraavasta syystä: Globalisaatio on johtanut suuriin tavara- ja pääomavirtoihin, ja pääomavirrat hakevat parkkipaikkaa maailmasta. Etenkin aasialainen raha hakeutui USA:han, mutta pankkien väliseltä tukkulainaukselta puuttui talletussuoja.

– Fiksut ihmiset eivät lähetä rahaa sinne, missä on huono pankkijärjestelmä. Historia unohtaa Wall Streetin, ja saamme uuden tulkinnan. Tilanne on synkkä. Hommassa on aukko, ja se saa minut hermostumaan. Järjestelmä pitää rakentaa uudelleen.

Seminaarin toinen pääpuhuja, OP-Pohjolan pääjohtaja, Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen on aiemmin moittinut etenkin investointipankkiirien ahneutta.

– Olen samaa mieltä Bengtin kanssa perussyystä, vaikka palkkiojärjestelmälläkin oli jokin vaikutus. Haluan puolustaa suomalaisia vähittäispankkeja. Vähittäispankkitoiminta ei tarvitse sellaista säätelyä, mitä nyt suunnitellaan, Karhinen sanoi eilen.

Veronmaksaja itse

Holmström piti poliitikkojen asemaa epäkiitollisena, koska taloustieteilijätkin vain yrittävät tulkita tapahtumia ja syitä.

– Perusongelma on veronmaksaja itse. Se haluaa turvallisia sijoituksia, ja valtio tukee sitä. Pitäisi kannustaa riskinottoon.

Karhinen oli sitä mieltä, että poliitikot puhuvat koko ajan lisää rasituksia veronmaksajille.

– Kansa vaatii pankkeja kuriin, ja poliitikot lupaavat. Esimerkiksi pankkivero menisi suoraan hintoihin.

Kohti monia kriisejä

Molemmat pitivät kaoottisena tilannetta, että useampi Euroopan maa paljastuisi Kreikan kaltaiseksi.

– Yksi maa ei ole vielä katastrofi. Esimerkiksi Argentiina on jättänyt lainansa maksamatta monta kertaa, vertasi Holmström.

– Varma katastrofi on, jos ei tehdä mitään. Nyt on edes yritetty tehdä jotain, sanoi Karhinen.

Holmström arveli, että palaamme aikaan ennen 1930-luvun lamaa. Tuolloin rajatut pankkikriisit olivat tavallisia. Sitten elettiin 70 vuotta ilman pankkipaniikkeja – kunnes rysähti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .