Kahden ministeriön työryhmä selvittää, kuinka syvästi koronakriisi iskee talouteen: "Jos epidemia pitenee, väistämättä lähestymme 1990-luvun alun tilannetta"

Julkinen talous heikkenee merkittävästi, mutta koronakriisin tarkkaa vaikutusta Suomen talouteen on liian varhaista arvioida. Toistaiseksi voi sanoa vain, että tilanteen kesto määrittää vaikutusten suuruuden.

Näin kertoo Vesa Vihriälä, jonka työnä on seuraavan kuukauden aikana selvittää asiaa. Vihriälä johtaa eilen paljastettua selvitysryhmää, jonka tehtävänä on arvioida koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen sekä tarvittavia toimia kriisin jälkeen.

–  Tässä vaiheessa on hirveän vaikea sanoa täsmälleen, koska emme tiedä kuinka kauan epidemian taltuttaminen vie ja taltuttaminen vaatii taloudellisen toiminnan rajoittamista rankalla kädellä.

Työryhmän ovat asettaneet valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Vihriälä kantaa mielellään kortensa kekoon Suomen puolesta vaikeassa tilanteessa. Hänen mukaansa paine ministeriöissä on nyt valtava.

–  Päätöksiä pitää tehdä ja valmistella nopeasti. Tiedän kokemuksesta, että silloin ei voi sillä intensiteetillä miettiä vähän pidemmän ajan asioita kuin olisi hyvästä.

Vihriälä on kansantaloustiedettä opiskellut valtiotieteiden tohtori, joka on aiemmin toiminut esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) toimitusjohtajana. Viime kesänä hän aloitti työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa.

Verrokkina finanssikriisi vai 90-luvun lama?

Maaliskuun loppuun mennessä annetut ennusteet koronaviruksen vaikutuksen kokoluokasta Suomen taloudelle ovat vaihdelleet. Yhteistä talousennusteille on ollut kuitenkin ennakointi siitä, että talous supistuu tänä vuonna useilla prosenttiyksiköillä.

Vihriälän mukaan koronapandemian vaikutus on sikäli samankaltainen kuin vuoden 2008 finanssikriisissä, että tuotanto on romahtanut hyvin äkisti lyhyellä aikavälillä. Shokki oli tuolloinkin suuri, mutta tilanne oli lyhytkestoisempi kuin 1990-luvun alun lamassa. Kokonaisvaikutus taloudelle riippuu siitä, kuinka nopeasti Suomi pääsee irtautumaan tilanteesta.

–  Monessa maassa toipuminen finanssikriisistä oli aika nopeaa. Meillä oli omat ongelmamme silloin esimerkiksi Nokian kanssa, mutta jos pääsemme nopeasti irti, tilanne voisi muistuttaa vuoden 2008 kriisiä, Vihriälä sanoo.

–  Toinen vaihtoehto on, että epidemian ensimmäinen vaihe on pidempi ja syvempi kuin olemme kuvitelleet ja vauriot taloudelle ovat suurempia. Silloin väistämättä lähestyisimme 1990-luvun alun tilannetta, jossa työllisyys heikkeni rajusti ja tilanne kesti pitkään.

Vihriälä huomauttaa, että molemmissa tilanteissa Suomen julkinen talous kärsi rajusti. Hän uskoo, että julkinen talous heikkenee merkittävästi myös nyt.

–  Mikä se mittakaava on, sitä on vaikeampi sanoa.

Suomen toiminta taloudellisesti järkevää

Työryhmä keskittyy Vihriälän mukaan toimenpiteisiin, joita Suomen tulisi tehdä akuutin kriisinhallinnan jälkeen.

–  Kun kriisi on yhä akuuttivaiheessa ja akuutit toimet vaikuttavat pitkän aikavälin vaikutuksiin, sivuamme myös varmasti kriisinhoitotilannetta, mutta painopiste on toisaalla.

Taloudellisesti arvioituna Suomi on hänen mukaansa toiminut kriisissä usean muun Euroopan tavoin, ja toiminta on ollut järkevää. Sen keskiössä on ollut yrityssektorin rahoituksen turvaaminen sekä tarpeettomien konkurssien välttäminen. Hän kuitenkin odottaa, että toimia tulee yhä lisää, kuten hallitus on ilmaissut.

Yrityssektorin toimintakyvystä ja työttömien toimeentulosta huolehtiminen edesauttavat Vihriälän mukaan sitä, että talousnäkymät eivät synkkene entisestään. Jos näistä kyetään pitämään huolta, tilanteen päättymisen jälkeen taloudella on kyky palautua kohtuullisen nopeasti.

Aikaa kuukausi, "ei siinä ylimääräistä päivää ole"

Työryhmän muita jäseniä ovat professorit Bengt Holmström ja Roope Uusitalo sekä professori emeritus Sixten Korkman.

STT:n tavoittama Holmström ei kommentoinut asiaa. Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella (Vatt) ja Helsingin yliopistolla työskentelevä Uusitalo sanoo, ettei Suomen toipumiseen vaikuta se, että epidemia alkoi täällä myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

–  Talouden kannalta oleellista on se, kuinka kauan epidemia kestää, Uusitalo sanoo.

Vihriälän mukaan on selvää, että työryhmä hyödyntää myös muiden toimijoiden apua.

–  Yliopistojen väkeä on jo tukenut päätöksentekijöitä eri tavoilla, ja meillä on hyvä yhteistyö heidän kanssaan. Olemme olleet myös yhteydessä muihin asiantuntijoihin, ja tulemme tekemään sitä lisää.

Sen sijaan siihen Vihriälä ei usko, että työ valmistuisi ainakaan merkittävästi etuajassa. Ryhmällä on työskentelyaikaa kuukausi, eli arvion tulee olla valmis vappuun mennessä.

–  Kun ottaa tehtävän laajuuden huomioon, ei siinä yhtään ylimääräistä päivää ole.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Talous

Kiinan maskinvalmistajat eivät enää paina töitä päivin öin – osa uusista toimijoista on jo jättänyt alan

Kenkäkaupan konkari Jarmo Toivonen halusi tuoda iloa koronavuoden keskelle – kaupungin vanhin yhdistys Jyväskylän Kauppalaisseura on ehtinyt jo 145-vuotiaaksi

S-ryhmän verkkokauppa kukoistaa, mutta hotellit ja ravintolat kärsivät koronakriisistä

Suomen Kotidatan työriidan sovittelu keskeytyi – Ammattiliiton mukaan lakko vaikuttaa todennäköiseltä, Kaupan liitto vie asian työtuomioistuimeen

"Suomesta on ollut tukitalous" – Jyväskylässä paljon kiinteistöjä omistavan pörssiyhtiön toimitusjohtajan mielestä lukuisat etuudet ja runsas vapaa-aika tekevät työnteosta kannattamatonta

Hampurilaisravintoloiden kisan haastaja rantautuu Jyväskylän ytimeen – ketju lupaa, että raaka-aineet ovat 95-prosenttisesti kotimaisia

Tuleeko UPM:ltä täystyrmäys Keski-Suomelle? Talouselämä-lehden mukaan Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaita uhkaa sulkeminen

Opiskelija-asuntoja rakennetaan Jyväskylän parhaille paikoille – "Vuokralaisilla on enemmän valinnanvaraa kuin 5–10 vuotta sitten"

Koronan aiheuttama kysyntäkuoppa pudotti Outokummun tuloksen tappiolliseksi

Tiktok uhkaa Trumpin hallintoa oikeustoimilla Yhdysvalloissa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.