Kaksio voi maksaa Jyväskylässä alle 20 000 euroa tai jopa lähes 300 000 euroa – kiinteistökonkari varoittaa lähiöiden slummiutumisesta

Kiinteistönvälittäjän mukaan käytetyt kaksiot eivät meinaa kelvata kenellekään.

51,5 neliön kaksio Lutakossa 290 000 euroa, 55,5 neliön kaksio keskustassa 277 000 euroa. 41 neliön kaksio Korpilahdella 19 500 euroa, 47 neliön kaksio Haapaniemessä 29 000 euroa, 52,5 neliön kaksio Sulussa 35 000 euroa.

Jyväskylässä asuntojen hintaerot ovat suuremmat kuin koskaan eikä kehitykselle näy loppua. Kyse on tietysti ääripäistä sekä sijainnin että kunnon osalta, mutta suuret hintaerot huolestuttava kiinteistönvälitysalan konkaria.

– Lähiöt slummiutuvat, jos niille ei tehdä mitään, kiinteistönvälittäjä Jari Enberg sanoo.

Hänen mielestään olisi hyvä harkita jopa joidenkin lähiöiden nykyisten talojen purkamista ja uusien rakentamista tilalle.

– Talot eivät kuitenkaan ole ikuisia. Joihinkin 1970-luvun taloihin ei ole järkeä tehdä mittavia peruskorjauksia. Korjaus voi tulla kalliimmaksi kuin asunnon nykyinen hinta.

 

Vanhat kaksiot eivät Enbergin mukaan käy kaupaksi edes keskustassa.

– Käytettyjen kaksioiden ostajaryhmä on hävinnyt. Nuoret eivät osta vanhoja kaksioita eivätkä sijoittajatkaan ole kiinnostuneita niistä.

Enbergin mukaan asuntokauppa ei ole viime vuosina kasvanut Jyväskylässä yhtään, jos siitä otetaan pois uudistuotanto. Uusien asuntojen kauppa on käynyt vauhdikkaasti lähinnä siksi, että sijoittajat ovat ostaneet valtavan määrän yksiöitä.

– Omakotitalojen hinnat ovat laskeneet koko ajan. 50-, 60- ja 70-luvun omakotitaloille ja rivitaloasunnoille ei ole kysyntää, sillä nykyisin nuoret hakevat 2000-luvun asuntoja.

Enberg uskoo, että ostajien kiinnostus vanhoihin omakoti- ja rivitaloihin on kuitenkin vähitellen heräämässä, sillä hinnat ovat pudonneet niin paljon.

– Hyvän omakotitalon saa Jyväskylästä jo alle 200 000 eurolla. Omakotitalo on asumismuodoista halvin.

Hänen mukaansa omakotitalon ongelmana on monen asunnonetsijän mielestä hoitamisen vaiva.

– Pihatöitä ei enää haluta tehdä. Omakotitalojen talonmiespalvelulle olisikin kysyntää. Tekemistä riittää pihatöiden lisäksi erilaisissa tarkastuksissa ja vaikkapa rännien puhdistamisessa.

 

Omistusasuminen on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana koko maassa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Jyväskylässä omistusasujien osuus asuntokunnista väheni 10 vuodessa (vuodesta 2007 vuoteen 2017) 2,2 prosenttiyksikköä. Jyväskylässä omassa asunnossa asuu 52,5 prosenttia asuntokunnista.

Vuokra-asumisesta on tullut trendikästä eikä moni halua sitoutua asuntoon. Vuokralle vie usein myös se, että monella ei ole varaa hyvällä paikalla sijaitsevaan uuteen asuntoon.

– Monella nuorella ei ole mahdollisuutta ostaa kaksiota Lutakosta, mutta he pystyvät vuokraamaan asunnon sieltä, Enberg sanoo.

Hän myöntää, että vuokra-asumisen suosion kasvu on uhkakuva kiinteistönvälittäjille.

– Asunto kannattaa ostaa muun muassa siksi, että se antaa eläkkeelle siirtyessä turvaa ja pelivaraa. On hyvä olla pääomaa, kun muuttaa eläkeläisenä senioritaloon vuokralle.

 

Kiinteistönvälittäjillä on päivittäinen tuntuma asuntomarkkinaan. Enbergin mukaan ihmisten toiveet ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Hänen mielestään sijoittajien kannattaisi nyt ostaa rivitalokolmioita.

– Miksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat eivät rakennuta rivitalokolmioita? Niihin saa asukkaiksi perheitä, jotka yleensä asuvat pitkään samassa asunnossa, Enberg pohtii.

Hänen mukaansa vuokramarkkinoille tehtävien yksiöiden buumi ei voi Jyväskylässä jatkua kovin kauan. Jyväskylään valmistuu tänä vuonna asuntoja todennäköisesti enemmän kuin koskaan yhtenä vuonna.

 

Mutta palataanpa halpoihin kaksioihin.

– Kun uuden ja vanhan asunnon hintaero on suuri, miksei ei kannattaisi ostaa halvalla vanhaa asuntoa ja remontoida se nykyaikaiseksi? hän ihmettelee.

– Nyt trendi on ratkaisevampaa kuin talon tai asunnon kunto. Monesti kiinnitetään enemmän huomiota väreihin kuin rakennusmateriaaleihin, vaikka maalaaminen ja tapetointi ei ole kallista. Usein vanhaakaan arvokasta rakennusmateriaalia ei arvosteta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vaaleaa laminaattia arvostetaan enemmän kuin tummaa arvokasta puuta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .