Kasvun avaimia

Tuore maakuntakaava linjaa maakunnan kehittämisen suuntaviivoja parinkymmenen vuoden päähän. Maakuntakaavan laatimisessa on pyritty katsomaan koko maakuntaa tasapuolisesti unohtamatta alueellisia vivahteita.

Keski-Suomen liiton suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi on tyytyväinen kaupan ratkaisuihin.

- Lähdimme ajatuksesta, että seutukuntakeskuksien tulee olla elinvoimaisia ja kaupan kehittymiselle täytyy osoittaa mahdollisuuksia. Teimme kattavat taustaselvitykset ja niissä maakunta nousi tasapuolisesti esiin.

Uusia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi Konnevedeltä, Joutsasta, Kuhmoisista, Keuruulta, Jämsästä ja Korpilahdelta.

Uusia kauppapaikkoja

Ympäristöministeriö on vahvistanut kaikkiaan 30 merkintää, jotka mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen.

Keski-Suomen liitto ei ole asettanut kaupparakentamiselle aikarajauksia, kuten joissain maakunnissa on tehty.

Muutamiin kaupan kaavamerkintöihin ympäristöministeriö laittoi ruksin päälle. Näitä olivat muun muassa Jyväskylän Eteläportin suuryksikkö, Muuramen, Tikkakosken, Toivakan ja Lievestuoreen taajamien läheisiin liittymiin kaavaillut kauppapaikat sekä Vaajakosken ABC:n lähelle kaavailtu kauppapaikka.

Valitus Eteläportin hylkäämisestä on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ristaniemi arvioi, että päätökseen menee aikaa vielä vähintään vuosi.

- Olemme päivittämässä kaupallista selvitystä. Jos se näyttää suuria muutoksia kaupan kehityksessä, harkitsemme vaihemaakuntakaavan tekemistä. Mielestäni sen tulisi koskea koko maakuntaa eikä vain Eteläporttia, Ristaniemi toteaa.

Nälkämäelle yrityksiä

Uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle tuovat maakuntakaavaan merkityt uudet työpaikka- ja teollisuusalueet. Kasvavia alueita tulevat olemaan ainakin Hirvaskangas, Karstulan Humppi sekä Keuruun Haapamäen alue, jota on kaavassa laajennettu huomattavasti.

Kokonaan uusi alue on Hankasalmen Nälkämäen alue, joka käsittää kymmeniä hehtaareja.

- Muita puhtaasti tulevaisuuden alueita ei kaavaan laitettu, sillä työpaikka- ja teollisuusalueiden tulee olla helposti saavutettavissa liikenteellisissä solmukohdissa niin, ettei synny turhaa liikkumista eikä tarvetta uusien teiden rakentamiseen, Ristaniemi kertoo.

Jyväskylä motitettu

Tieliikenne- ja raideosuuksien kehittämisessä maakunta koki harmittavia takaiskuja. Petäjävesi-Keuruu- ja Saarijärvi-Kyyjärvi -tieosuuksien parantaminen jäi vahvistamatta. Samoin kuin Äänekoski-Jyväskylä ja niin sanotun Haapamäen kolmion -raideosuuksien parantaminen ja sähköistäminen.

- Näillä alueilla on paljon teollisuutta, joille kunnon tie ja rata olisi tärkeä.

Ristaniemi on tyytyväinen, että maakunnan kärkihanke, Jyväskylä-Äänekoski-moottoritie, nytkähti eteenpäin. Ympäristöministeriö hyväksyi myös kaksoisraiteen Jyväskylästä Orivedelle.

Virkistys-, matkailu-, kulttuuriympäristö- ja suojelualueiden kaavamerkinnät ovat nekin tärkeitä elinkeinoelämälle.

- Alueiden virkistyskäyttö on erittäin tärkeä vetovoimaisuustekijä, jotta kuntiin saadaan korkeasti koulutettua työvoimaa, Ristaniemi korostaa.

Tärkeänä virkistysalueena nähdään muun muassa Pyhähäkin ja Salamajärven kansallispuistojen muodostama kokonaisuus. Vesimatkailussa yksi merkittävä kehittämisen kohdealue on Kuusaankosken ja Kapeenkosken välinen alue. Myös Himoksen alueen kehittämisessä nähdään potentiaalia.

Jyväskylänkin tilanne näyttää jatkossa hyvältä.

- Jyväskylä on ikään kuin kehämäisesti motitettu virkistysalueilla. Tavoitteena on ollut säilyttää ulkoilureittiyhteys eri alueiden välillä, jolloin esimerkiksi valtateiden alitse tai ylitse pääsee kulkemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.