Kaupan liitto ärähti: Oiva-merkki ei kohtele kauppoja tasapuolisesti

Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä ei kohtele Kaupan liiton mielestä kauppoja tasapuolisesti. Esimerkiksi vertailu naapurimyymälään voi olla käytännössä mahdotonta tällä hetkellä, kun kaikkia toimipisteitä ei ole tarkastettu. Huolta aiheuttaa myös se, että tarkastuskäytännöt eivät vielä ole yhtenäiset.

Päivittäistavarakauppayhdistyksen (PTY) mukaan viime vuoden loppuun mennessä vasta alle puolet Suomen 3 800 elintarvikekaupasta oli tarkastettu Oiva-järjestelmän mukaisesti, vaikka elintarvikevalvonnan tarkastustietojen tuloksista kertovat Oiva-hymiöt tulisi olla esillä kaupoissa jo tämän vuoden alusta lähtien.

– Tarkastusten käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat paikoin paljonkin eri puolilla maata. Myös kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että Oiva-arvio on samassa tilanteessa sama, oltiinpa missä päin Suomea tahansa, PTY:n elintarvikeasiantuntija Anna Salminen sanoo.

Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijaverkosto EnviroVetin vuosina 2012–2013 toteuttama hanke osoitti, että valvontakohde voi saada tarkastajan tulkinnasta riippuen samasta asiasta joko parhaan arvosanan tai korjauskehotuksen. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi tarkastajille tulisikin laatia selkeät lain tulkintaohjeet.

– Tarkastuskäytäntöjen ja raportoinnin yhtenäistäminen voi viedä kuitenkin vielä pitkään. Siksikin toimijoiden oikeusturvasta on huolehdittava, Salminen sanoo.

Ongelmallisena nähdään myös se, että Oiva-järjestelmässä kokonaistulos määräytyy heikoimman osa-alueen tuloksen mukaan. Yksikin puute voi heikentää tulosta, jolloin tulos ei anna oikeaa kuvaa muuten hyvin hoidetusta myymälästä.

Oiva-tarkastukset aloitettiin viime toukokuussa, jolloin elintarvikevalvontatarkastusten tulokset tulivat julkisesti saatavilla verkkoon. Kauppa on pärjännyt Oiva-tarkastuksissa hyvin, sillä noin 85 prosenttia tarkastetuista kohteista on saanut joko oivallisen tai hyvän kokonaisarvosanan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.