Kauppakeskukset hakevat vetovoimaa monenlaisista palveluista – on lääkärikeskuksia, on kirjastoja, on elokuvateattereita

Suomessakin on näkyvissä ensimmäisiä merkkejä siitä, että alati kasvava verkkokauppa vaikuttaa kauppakeskusten vetovoimaan, arvioi Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen.

–  Ei välttämättä enää tarvitse mennä kauppakeskukseen, Loikkanen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa monet kauppakeskukset ovat jo, jos eivät kuolleet, niin ainakin kuihtuneet. Siirtymä on tapahtunut kaupunkien keskustoissa sijaitseviin kauppoihin ja vielä enemmän verkkokauppaan.

Suomalaiset kauppakeskukset tarjoavat kuitenkin kauppojen lisäksi monenlaisia muita palveluja lisätäkseen vetovoimaansa. Kauppakeskuksissa on lääkärikeskuksia, kirjastoja, teattereita ja muita palveluja.

–  On kauppakeskuskohtaista, mitä muita palveluja sieltä löytyy. Kauppakeskukset muuttuvat aika paljon palvelukeskuksiksi, Loikkanen kuvailee.

Kauppakeskuksen sijainnin merkitys vaihtelee suuresti. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen mukaan puolet kauppakeskuksista sijaitsee kaupunkien ydinkeskustoissa, mutta ne vetävät peräti 96 prosenttia kaikista kauppakeskuksien kävijöistä.

Toisaalta suurimmat kauppakeskukset sijaitsevat kaupunkien laitamilla. Keskustojen kauppakeskukset sijaitsevat siellä, missä ihmiset työskentelevät, lähiöiden keskukset puolestaan siellä, missä ihmiset asuvat.

Suomen suurimmat kauppakeskukset myynnin mukaan ovat Jumbo Vantaalla, Sello Espoossa ja Itis Helsingissä. Kävijämäärän mukaan suurimmat ovat Kamppi Helsingin keskustassa, Espoon Sello ja Helsingin Itis. Vuokrattavan liikepinta-alan mukaan suurimmat ovat Sello, Ideapark Lempäälässä ja Jumbo.

Liikenneyhteyksien pitää olla hyviä

Viime aikoina huomiota on herättänyt, että Helsingin Kalasatamaan rakennettu kauppakeskus Redi on vetänyt ennustettua vähemmän väkeä.

–  Kauppakeskusta helpottaa, jos siinä on asuntoja ja yrityksiä ympärillä. Kalasatamassa taitaa olla niin, että ne ovat vasta tulossa sinne, Loikkanen arvelee.

Toinen suurhanke, rakenteilla oleva Tripla Helsingin Pasilassa, sisältää kauppakeskuksen lisäksi rautatieaseman, hotellin, toimistotilaa ja asuntoja. Rautatieasema on oleellinen osa hanketta, sillä liikenteellinen sijainti on erittäin tärkeä kauppakeskuksen kannalta.

–  Pitää olla hyvät liikenneyhteydet. Kaikki eivät omista autoa.

Pienemmissä kaupungeissa voimakkaita vaikutuksia

Pienemmissä kaupungeissa suuren kauppakeskuksen tulolla voi olla radikaalimpia vaikutuksia kuin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla.

–  Siellä on saattanut käydä niin, että iso uusi kauppakeskus on syönyt keskustan hiljaiseksi, Loikkanen sanoo.

Esimerkiksi Kouvolassa on kaupungin kokoon verrattuna todella iso kauppakeskus. Veturi on Suomen kymmenenneksi suurin kauppakeskus liikepinta-alalla mitattuna.