Kaupungit julkaisevat ostolaskujaan kiihtyvään tahtiin

Joukko isoja kaupunkeja on viimeisen puolen vuoden aikana julkaissut ostolaskunsa verkossa kenen tahansa nähtäville ja analysoitavaksi. Tämä joukko on lähiaikoina kasvamassa. Keskisuomalaisen kyselyn mukaan enemmistö kyselyyn vastanneista 20 suurimmasta kaupungista aikoo julkaista ostot lähiaikoina tai harkitsee sitä. Ostolaskunsa jo aikaisemmin ovat julkaisseet Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä ja Tampere.

Vielä tänä keväänä ostonsa aikovat julkaista Lahti, Kuopio, Joensuu, Kotka ja Lappeenranta. Myös Mikkeli on tehnyt päätöksen julkaisusta ja Turussa suunnitellaan tietojen osittaista julkaisemista tänä vuonna. Kouvolassa, Hämeenlinnassa ja Vaasassa asiaa harkitaan, mutta Porissa ja Salossa asia ei toistaiseksi etene. Rovaniemellä asia ei ole ollut virallisesti esillä ja Seinäjoella ei ollenkaan.

Lahdessa ja Joensuussa aiotaan pelkän raakadatan sijaan tai lisäksi jäsentää materiaalia jollakin tavalla.

– Tapa, jolla ne (muiden kaupunkien ostolaskut) on julkaistu, ovat tositetason silppua, josta ei näe mihin rahat ovat menneet. Me toimimme niin, että sieltä näkee, minne rahat suuntautuvat, mihin kuntiin ja yrityksiin. Ote on analyyttisempi, Joensuun talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen sanoo.

Myös Vaasassa pohditaan, miten tiedolle saataisiin pelkän ostojen listauksen sijaan tuotettua jotain lisäarvoa. Hämeenlinnan ja Salon vastauksissa huomautettiin, että tiedon julkistaminen aiheuttaa lisätyötä ja kuluja, joihin kunnilla ei välttämättä tällä hetkellä ole varaa.

Edustuskulut kiinnostavat

Keskisuomalainen kysyi ostolaskunsa jo julkaisseilta Helsingin ja Jyväskylän kaupungeilta sekä Kuntien eläkevakuutuslaitos Kevalta, miten tietoja on julkaisun jälkeen käytetty ja onko julkisuudella ollut jotain seurauksia. Vastausten perusteella tietojen laajamittainen hyödyntäminen on toistaiseksi ollut melko vähäistä.

Tietojen julkistus on aiheuttanut kyselypiikin, mutta kyselyt ovat vähentyneet sittemmin. Kaikilta tahoilta on tiedusteltu edustuskuluista.

Helsingin kaupungin Talous- ja suunnitteluosaston erityissuunnittelija Mari Rajantie kertoo, että Helsingin Sanomat on tehnyt heidän ostolaskuistaan lähemmäs sata tietopyyntöä. Lisäksi on tullut alle 50 muuta kyselyä, joita ovat tehneet esimerkiksi valtuutetut.

Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan konkreettisia seurauksia on toistaiseksi ollut vähän, mutta yhden kyselyn seurauksena lautakunnan toimintatapoja tarkennettiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa pian tietojen julkistamisen jälkeen marraskuussa, että avoimuudella voidaan saavuttaa kaupungin menoissa prosentin tai kahden säästöt.

– Kaupunginjohtajan arvio oli hänen henkilökohtainen mielipiteensä, mitään laskelmia tuollaisesta emme ole tehneet, Rajantie sanoo nyt.

Myös Saxholm sanoo, että vaikka säästöjä saataisiinkin, on vaikea todentaa niiden johtuvan juuri julkisuudesta.

Jyväskylässä ostot julkistettiin maaliskuussa ja parin ensimmäisen päivän aikana sivustolla käytiin yli 5 000 kertaa. Kyselyitä on tullut parikymmentä ja niitä ovat tehneet useammat maakuntalehdet, oppilaitokset ja yksityishenkilöt. Laajempia tietopyyntöjä ei ole tullut.

– Kävijämäärä vastasi odotuksia, mutta odotin, että tarkempia kyselyitä olisi tullut enemmän. Toki aineisto on laaja, eli jonkin aikaa menee että siitä pystyy tarkan kysymyksen tekemään, Jyväskylän kaupungin laskentapäällikkö Vesa Voutilainen sanoo.

Kevaan on lähetetty yksi ainoa tietopyyntö. Se koski satoja laskuja, joista suurin osa liittyi nekin edustuskuluihin.

Kevan viestintäpäällikkö Elina Rantasen mukaan kiinnostus on ollut odotettua vähäisempää. Kevan ostojen yhteissumma on vuosina 2012–2014 liikkunut 56–68 miljoonan euron välillä.

Avoimuus lisääntyy

Vaikka ulkoinen käyttö olisikin vähäistä, on ostolaskujen julkaisemisella vastaajien mukaan paljonkin sisäistä merkitystä.

– Tämä tuo ryhtiä organisaation omaan toimintaan, kun on tietoisuus siitä, että pitää kestää aina julkinenkin tarkastelu, Vesa Voutilainen sanoo.

Kevan talousjohtaja Tom Kåla sanoo, että avoimuus lisääntyy aidosti.

– Aikaisemminkin kenen tahansa oli mahdollista tutustua näihin, mutta se olisi ollut paljon työläämpää.

– Me uskomme, että se parantaa toimintaa, jos huonoa toimintaa jossakin olisi, Tuula Saxholm sanoo.

Kaikesta tietojen käytöstä ei jää julkaisijalle tietoa, sillä tiedot voi ladata omalle tietokoneelle ja käyttää niitä haluamallaan tavalla. Se on yksi avoimen datan perusideoista. Yksi esimerkki tästä on kuntienostot.fi -sivusto, jonka takana on ohjelmistotekniikan parissa työskentelevä helsinkiläinen Jussi Vestman. Sivusto syntyi Vestmanin mukaan harrastuspohjalta ilman kaupallista motiivia.

Sivulla on mahdollista jäsennellä kaikkien jo julkaisseiden kuuden kaupungin ostolaskuja yksinkertaisilla hauilla.

– Lähtöaineistothan ovat Excel-taulukkoja, joissa on satojatuhansia rivejä per kaupunki. Ajatuksena on se, että tiedot olisivat tavalliselle ihmiselle vähän helpommin haettavissa. Sieltä voi esimerkiksi katsoa, paljonko tietty toimittaja toimittaa kaupungille yhteensä vuosittain, Vestman selittää.

Vestmanin mukaan hänen sivustoaan kohtaan on osoitettu toistaiseksi vähän mielenkiintoa. Kävijöitä siellä on 40–50 viikoittain.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .