Ken on heistä kaikkein aurinkoisin? – Kauppaketjut investoivat miljoonia euroja aurinkovoimaan

Suomalaiset päivittäistavaraliikkeet ovat viime vuosien aikana rakentaneet myymälöidensä katoille isoja aurinkovoimaloita.

Keski-Suomessa aurinkosähköä hyödyntävät ainakin Tokmanni, Kesko sekä S-ryhmä liikkeidensä katoilla. Aurinkopaneeleita maakunnan kaupoilla on yhteensä lähemmäs 8 000 kappaletta.

Halpa-Halli asensi ensimmäisen aurinkovoimalansa Muuramen liikkeen katolle vuonna 2016. Sen jälkeen sellaiset on päätetty ottaa käyttöön myös muualla Suomessa, kuten Äänekoskella ja Saarijärvellä.

– Saarijärven liikkeen katolta löytyy 462 aurinkopaneelia, jotka korvaavat noin 15 prosenttia toimipisteen sähkönkulutuksesta vuodessa, kertoo Kokkolan HalpaHalli Oy:n kiinteistöpäällikkö Janne Vähätiitto.

Vähätiiton mukaan Saarijärven järjestelmän laskennallinen teho on noin 125–130 kilowattituntia, joka vastaa arviolta 50:ttä kerrostaloasuntoa.

– Ymmärrettävästi aurinkosähkötuotanto on varsin sesonki- ja sääpainotteista, mutta tarkoituksena ei olekaan rakentaa tästä bisnestä. Halutaan olla osana kestävää kehitystä ja hyödyntää järjestelmää kaupan energiankulutuksessa.

Nyt käynnissä näyttäisi olevan kauppaketjujen laitevarustelu, jossa investointeja on tehty viime vuosien aikana ärhäkästi.

Kesäkuussa 2018 S-ryhmä tiedotti olevansa Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, mutta saman vuoden lokakuussa Kesko kampesi etusijalle. Nyt S-ryhmä vastaa uudella investoinnilla

S-ryhmä on ilmoittanut nostavansa aurinkosähkön tuotannon 20 megawattiin eli kaksinkertaiseksi nykyisestä, jolloin siitä tulee jälleen Suomen suurin aurinkosähkön käyttäjä.

– En voi kertoa tarkkoja lukuja, mutta näissä on kyse useamman miljoonan euron investoinneista. Aurinkovoimala yleensä maksaa itsensä takaisin arviolta kymmenessä vuodessa, kertoo S-voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.

Yhtiön sähkönhankinnasta vastaava S-voima teki äskettäin päätöksen noin 15 000 uuden aurinkopaneelin asentamisesta kaupparyhmän toimipaikkojen katoille. Syksyllä on tarkoitus tehdä päätös toisesta 15 000 paneelin hankkeesta, kun kohteiden rakenteet on tarkastettu.

– Arvioisin, että kyseessä on 5–6 miljoonan euron investointi, sanoo Solarigo Oy:n energia-asiantuntija Aleksi Ojala.

Halosen mukaan kauppaketjujen hankintapäätöksiä edesauttaa se, että aurinkopaneelien hinnat ovat laskussa ja sähkönsiirron hinnat nousussa.

– Aurinkosähkö sopii erinomaisesti ruokakaupan sähkön lähteeksi. Sähkönkulutus on tapissaan silloin, kun aurinko paistaa. Jos aurinko paistaa päivästä toiseen, niin voimme hyödyntää kaiken energian jäähdyttämiseen, kertoo Halonen.

Jyväskylän Prisman katolla on lähes 2 000 aurinkopaneelin järjestelmä, jonka arvioidaan tuottavan sähköenergiaa yli 430 megawattituntia vuodessa.

Tuolla energiamäärällä voidaan kattaa noin kahdeksan prosenttia Seppälän Prisman sähkönkulutuksesta.

Oulun Energia Oy toimitti vastikään 3 500 aurinkopaneelin aurinkovoimalan Veljekset Keskinen Oy Kyläkaupan tarpeisiin.

Asentamisesta kertovan tiedotteen mukaan aurinkovoimala on paitsi Suomen suurin yksittäinen tavarataloon asennettu, myös suurin katolle asennettu aurinkosähköjärjestelmä.

– On aika huvittavaa, että joka kuukausi joku ilmoittaa olevansa maan tai oman maakuntansa suurin aurinkosähkön tuottaja. Toki on positiivinen asia, että voimaloita rakennetaan ja uusiutuva energia kiinnostaa, toteaa Solarigon Aleksi Ojala.

Varustelu alkoi vuoden 2015 lakimuutoksesta

Suomen Lähienergia ry:n toiminnanjohtaja Tapio Tuomen mukaan syitä näille miljoonien eurojen investoinneille on monia.

Läpimurto tapahtui, kun vuonna 2015 eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka koski itse tuotetun ja itse kulutetun sähkön määrää.

Yli 100 kilovolttiampeerin tehoinen laitos vapautettiin sähköverotuksen velvollisuuksista, kunhan se tuottaa alle 800 000 kilowattituntia energiaa vuodessa.

– Tuollaisella energiamäärällä saa lämmitettyä 50–100 omakotitaloa tai noin 400 kerrostaloasuntoa, selventää Solarigo Oy:n energia-asiantuntija Aleksi Ojala.

Kasvua kertyy pääsääntöisesti yrityksistä, sillä ne saavat työ- ja elinkeinoministeriöltä energiainvestointitukea. Siksi kauppakeskukset ovat erittäin suosittuja kohteita tällä hetkellä, koska niiden katoilla on tilaa aurinkovoimaloille.

Lisäksi voimalan elinkaari on pitkä, kun järjestelmille annetaan jopa 25 vuoden tehotuottotakuu.

Aurinkopaneelien tulee siis vielä neljännesvuosisadan jälkeen tuottaa sähköä vähintään 80 prosenttia valmistajan ilmoittamasta nimellistehosta. Nimellisteho tarkoittaa likimain samaa kuin mahdollinen enimmäisteho.

Tuomi kertoo, että aurinkosähkön pientuotanto on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa.

– Vuoden 2016 aikana Suomen aurinkopaneelien kapasiteetti kolminkertaistui, seuravana vuonna se kaksinkertaistui ja viime vuonna kasvua oli 82 prosenttia.

Vuoden 2018 lopussa aurinkosähkön nimellisteho oli 120 megawattia, kun vuonna 2015 se oli vain 8 megawattia. Tuotantomuodon osuus sähkön pientuotannosta on nyt noin 60 prosenttia.

Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2018 Suomen energia-alalla aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta oli 0,2 prosenttia.

Uutissuomalainen kertoi huhtikuun lopulla, että vihreän sähkön kysyntä kasvaa Euroopassa keskimäärin 15 prosentin vuosivauhtia. Arvio kasvuvauhdista perustuu uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön alkuperätakuiden peruutuksiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .