Keski-Suomen vuositilastot: maakunnan väkiluku jatkaa laskuaan, mutta talous ja työllisyys kasvavat

Keski-Suomen väkiluku väheni viime vuonna lähes 400 ihmisellä, selviää Tilastokeskuksen ja Kelan tiedoista.

Maakunnan väkiluku laski toista vuotta peräjälkeen. Laskun taustalla on voimakas syntyvyyden aleneminen: Keski-Suomessa syntyneiden määrä on vähentynyt 2010-luvulla lähes 30 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna huomattava vaikutus väestökehitykseen on ollut myös maan sisäisellä muuttotappiolla. Maahanmuuton merkitys väestökehityksessä korostuu entisestään.

Vuonna 2018 Keski-Suomeen syntyi 2 255 lasta, mikä on 899 vähemmän kuin vuonna 2010. Alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta vain neljässä kunnassa: Muuramessa, Uuraisilla, Kyyjärvellä ja Toivakassa.

 

Hyvä taloustilanne näkyy keskisuomalaisten tuloissa

Vuonna 2017 Keski-Suomen talous kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Rahassa mitattuna kasvu oli noin kahdeksan miljardia euroa, ja summa kattaa 4,2 prosenttia koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 29 100 euroa ja koko maassa 35 100 euroa.

Hyvä talouskasvu ja työttömyyden väheneminen näkyvät keskisuomalaisten tuloissa. Vuonna 2017 tulojen kasvu Keski-Suomessa kiihtyi edellisvuodesta ollen 2,7 prosenttia ja ylittäen hienoisesti koko maan kasvun (2,6 prosenttia). Keskisuomalaisten keskimääräiset veronalaiset tulot tulonsaajaa kohden olivat 26 998 euroa. Tulotaso on korkein Muuramessa, Laukaassa ja Jyväskylässä.

Työttömyysaste jatkoi laskuaan viime vuonna kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Avoimia työpaikkoja on tästä huolimatta edelleen paljon. Työttömyysasteen laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan kanssa kertoo osaltaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta.

Yhä suurempi osa keskisuomalaisista pendelöi eli käy töissä muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Keski-Suomessa asuvista työllisistä vuonna 2000 pendelöi 19 prosenttia ja vuonna 2016 jo 26 prosenttia. Pendelöintivirrat ovat kasvaneet suhteellisesti enemmän Jyväskylästä muualle maakuntaan kuin toiseen suuntaan.

Työllisyystilanteen paraneminen näkyy myös kuntataloudessa. Keski-Suomen kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen yhteenlaskettu määrä laski 10 prosenttia edellisvuodesta. Myös kuntien taloudellinen huoltosuhde parani lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa.

Koulutusaste kohoaa

Keskisuomalaiset ovat kouluttautuneempia kuin aiemmin. Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 prosenttia.

Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 prosentista 20 prosenttiin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista maakunnan seuduista: neljänneksellä jyväskyläläisistä on korkeakoulun tutkintopaperit taskussaan.

Myös tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) panostettujen eurojen määrä on kasvussa. Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K-menot olivat 227 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän seudun osuus oli 90 prosenttia ja Äänekosken 7,5 prosenttia.

Kasvua oli 4,9 prosenttia edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun (4,2 prosenttia). Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on erittäin merkittävä: summa vastaa 7 prosenttia koko maan korkeakoulujen T&K:sta. Yritysten osuus T&K-menoista Keski-Suomessa on 43 prosenttia ja koko maassa 65 prosenttia.

Keski-Suomen vuositilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Kelan tuoreimpiin aineistoihin vuosilta 2016, 2017 ja 2018. Väestökehitystä kuvaava aineisto perustuu vuoden 2018 ennakkotietoihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .