Keski-Suomi kuroi kiinni "menetetyn vuosikymmenen" – maakunnan yrityksissä on nyt työntekijöitä yhtä paljon kuin huippuvuonna 2008

Keski-Suomen yrityksissä on yhtä paljon työntekijöitä kuin huippuvuonna 2008. Näin Keski-Suomi on saanut kurottua umpeen niin sanotun menetetyn vuosikymmenen, joka alkoi vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta.

Keski-Suomessa yritysten henkilöstömäärät kasvoivat vuonna 2017 1,9 prosenttia. Vauhti kiihtyi viime vuonna: tammi–syyskuussa kasvua oli jo 3,7 prosenttia. Kasvua oli yhteensä 4 400 henkilötyövuotta.

Tiedot selviävät perjantaina julkistetusta Keski-Suomen Aikajanasta, joka kuvaa ja analysoi Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta.

Henkilöstömäärät jatkoivat hyvää kasvua, vaikka Keski-Suomen talouskasvu tasaantui viime vuoden tammi–syyskuussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa 4,3 prosenttia ja koko Suomessa 5,5 prosenttia.

Keski-Suomen kasvu alkoi syksyllä 2015 ja koko maassa vuotta myöhemmin. Vuonna 2017 Keski-Suomen talous kasvoi Tilastokeskuksen mukaan peräti 9,1 prosenttia.

– Näyttää siltä, että myös kasvun tasaantuminen alkoi Keski-Suomessa muuta maata aiemmin, kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta arvioi.

Suomi pääsi mukaan kansainväliseen noususuhdanteeseen hieman jälkijunassa. Tilannetta on kuvattu osuvasti siten, että muu maailma oli jo juhlapöydässä, kun Suomi tuli mukaan.

– Suomi pääsi nauttimaan vain kasvun alkupaloja, kun juhlapöytä jo tyhjennettiin, Päivänen pohtii.

Maailmantalouden ja Suomen kasvu on usean ennustuslaitoksen mukaan hidastumassa vuoden 2019 aikana ja tulevaisuuteen liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä.

Keski-Suomessa parhaiten kasvoi teollisuuden liikevaihto (5,9 prosenttia). Metsäteollisuuden kasvu oli 7,1 prosenttia.

Viennin määrä kasvoi 4,9 prosenttia. Metsäteollisuuden vienti on ollut vahvaa hyvän kysynnän ja Äänekosken biotuotetehtaan ansiosta, ja se on ohittanut teknologiateollisuuden viennin määrän. Teknologiateollisuuden vienti on pysynyt aiemmalla tasolla. Yritysten tuotantokapasiteetti lienee jo lähes täydessä käytössä.

Keski-Suomen viennin määrässäkin on saavutettu vuoden 2008 taso. Keski-Suomi menetti vuosina 2009–2010 miljardin euron vientitulot, minkä vaikutuksesta henkilötyövuosien määrä väheni Keski-Suomessa 7 500:lla ja kunnat menettivät verotuloja 32 miljoonaa euroa vuodessa.

– Lamasta noustiin jälleen kerran vientivetoisesti, Päivänen sanoo.

Aikajanassa tarkastellaan tällä kertaa toimialojen kehitystä vuodesta 2005 alkaen. Teollisuuden liikevaihto ei ole vielä saavuttanut vuoden 2008 tasoa ja teollisuuden henkilöstömäärä on noin 30 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2008. Teollisuus työllistää Keski-Suomessa 15 300 ihmistä.

Sen sijaan rakentamisessa ja palveluissa sekä liikevaihdot että henkilöstön määrät ovat selvästi yli vuoden 2008 tason. Kasvu on ollut tasaista, vuosien 2008–2009 pientä notkahdusta lukuun ottamatta.

Henkilöstön määrät ovat rakennus- ja palvelualalla noin 10 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2008. Yksityinen palveluala työllistää Keski-Suomessa 25 300, kauppa 9 700 ja rakennusala 7 800 ihmistä.

– Keski-Suomessa on tapahtunut hidas rakennemuutos, jossa teollisuuden työllistävä merkitys on vähentynyt ja sekä rakentamisen että palveluiden työllistävä merkitys on kasvanut, Päivänen analysoi.

– Toisaalta teollisuus ja varsinkin vientiteollisuus ovat nostaneet Keski-Suomen nykyisestä lamasta ylös. Tämä kertoo teollisuuden parantuneesta tuottavuudesta. Teknologian kehityksen ansiosta pienemmällä henkilöstömäärällä tuotetaan entistä enemmän.

Aikajana ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tuottavat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki, Jämsek Oy, Keulink Oy, Ääne-seudun Kehitys Oy, Witas Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy sekä SSYP Kehitys Oy.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .