Keskisuomalaiset murehtivat erityisen paljon omasta taloudestaan –  "Taloudellista mielenrauhaa ei kannata rakentaa ansiotulojen varaan"

Suomalaisilla on heikompi taloudellinen mielenrauha kuin muilla pohjoismaalaisilla. Keskisuomalaisilla mielenrauha on vieläkin huonompi kuin suomalaisilla keskimäärin. Mielenrauhaa lisäävät hyvät tulot, omat taloudellisen tilanteen seuraaminen ja säästöt.

Tulokset käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi noin 16 000 pohjoismaalaista. Suomalaisia vastaajista oli 3 035.

Suomessa taloudellinen mielenrauha -indeksi jää tutkimuksen mukaan 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5. Indeksi koostuu useasta muuttujasta, jotka kuvaavat pohjoismaalaisten näkemystä omasta taloudestaan.

Suomalaisista 26 prosenttia kertoo suhtautuvansa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa suuressa määrin tai erittäin suuressa määrin luottavaisesti. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 48–52 prosenttia, mutta Keski-Suomessa vain 21 prosenttia.

– Keskisuomalaisten heikon luottamuksen taustalla voi olla vastaajien ikärakenne. Jyväskylässä on paljon opiskelijoita, joiden taloudellinen tilanne ei ole aina kovin hyvä, pohtii yksikönjohtaja Tarja Airaksinen DanskeBankin Jyväskylän asiantuntijakeskuksesta.

Suomalaisista 29 prosenttia ja keskisuomalaisista 34 prosenttia on vähintään viikoittain huolissaan rahojen riittämisestä kaikkeen tarvittavaan.

Yhdessä asiassa keskisuomalaiset ovat muita optimistisempia. Maakunnan vastaajista 61 prosenttia uskoo, että heidän taloudellinen tilanteensa on nykyistä parempi kymmenen vuoden päästä. Kaikista suomalaisista näin uskoo 53 prosenttia ja pohjoismaalaisista 52 prosenttia.

Suomalaisten keskuudessa tulojen rooli taloudellisen mielenrauhan osana on merkittävämpi kuin muissa Pohjoismaissa. Kolme viidennestä kokee, että suuremmat tulot lisäisivät heidän luottamusta omaan talouteensa, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 55 prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen rooli on pienempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

– Taloudellista mielenrauhaa ei kuitenkaan kannata rakentaa ansiotulojen varaan. Siinä meillä on paljon oppimista ruotsalaisista, jotka tietävät pitkäjänteisen säästämisen ja sijoittamisen merkityksen, muistuttaa Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Danske Bank julkaisi tiistaina myös suhdannekatsauksensa. Siinä ennakoidaan, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,7 prosentin tahtia. Ennustetta on nostettu ylöspäin aiemmasta arviosta, joka oli 2,4 prosenttia.

Ensi vuotta koskeva kasvuennuste on ennallaan eli kaksi prosenttia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .