Keskon Helander: "Hallitus suosii ulkomaisia halpaketjuja"

Keskon pääjohtaja Mikko Helander on pettynyt siihen, että eduskuntavaalien alla ruoasta ja suomalaisesta ruoantuotannosta ei ole noussut keskustelua. Hänen mielestään ruoasta käydään keskustelua väärän tilannekuvan perusteella. Helander syyttää, että poliitikot ovat tällä vaalikaudella suosineet ulkomaisten halpaketjujen tuloa markkinoille tekemällä suomalaisesta kaupasta syntipukin.

– On tehty päätöksiä, jotka ovat suomalaisten edun kannalta hyvin arveluttavia. Ne ovat päätöksiä, joilla yhteiskunta edistää kansainvälisten halpaketjujen maahantulemista. Jos isot kansainväliset halpaketjut saavat Suomen tyyppisessä maassa vahvan jalansijan, se vaarantaa suomalaisen elintarviketeollisuuden ja sitä kautta maatalouden tulevaisuuden, Helander sanoo Keskisuomalaisen haastattelussa.

Hänen mukaansa markkinataloudessa kantava ajatus on, että kaikki toimijat lähtevät samalta viivalta.

– Yhteiskunnan ei pidä sotkeutua asioihin. On kuluttajien etu, että annetaan vapaan kilpailun rullata. On lyhytnäköistä, että poliitikot lähtevät väärän tilannekuvan perusteella näihin asioihin sotkeutumaan niin kuin on tehty. Nykyisen hallituksen aikana on tehty päätös, että Suomessa päivittäistavarakaupassa määräävän markkina-aseman rajaus on 30 prosenttia, kun se EU:ssa on lähtökohtaisesti 40 prosenttia. Tämä helpottaa ulkomaisten toimijoiden asemaa täällä, Helander arvostelee.

Markkinoiden kärkikaksikko, S-ryhmä ja K-ryhmä, ylittää 30 prosentin rajan. S-ryhmän osuus vuonna 2013 oli 45,7 prosenttia ja K-ryhmän 34 prosenttia.

"Alkojen siirto räikeää"

Helander pitää räikeänä myös valtiovallan ohjauksella tapahtuvaa Alkon myymälöiden siirtämistä pois kahden ison kaupparyhmän myymälöiden yhteydestä muiden ketjujen myymälöiden kylkeen.

– Alkon myymälöiden sijoittelulla on suuri vaikutus kaupan toimijoille. Lähtökohtana on, että Alkon myymälöiden pitää olla siellä, missä kuluttajat ovat ja missä heidän on helpointa asioida.

Pääjohtajan mielestä kilpailua lisätään parhaiten kaupan sääntelyä vähentämällä. Hän toistaa kaupan tavoitteen vapaista aukioloista, viinien tuomisesta päivittäistavarakauppoihin sekä reseptivapaiden lääkkeiden myynnin sallimisesta ruokakaupoissa.

– Liian sääntelyn maksaa kuluttaja. Monet tahot ovat juhlapuheissaan huolissaan suomalaisten ostovoimasta ja toimeentulosta, mutta käytännössä teot ovat jotakin muuta. Väitän, että sallimalla reseptivapaiden lääkkeiden myynti ruokakaupoissa pystytään säästämään kymmeniä miljoonia euroja. Kilpailu laskee hintaa ja lääkkeiden saatavuus paranee.

"Hintakilpailu on veristä"

Päivittäistavarakaupan hintakilpailu on Helanderin mielestä erittäin kovaa.

– Voi sanoa, että se on jopa veristä.

Alkuvuonna ruoan hinnasta on Suomessa puhuttu enemmän kuin koskaan. K-ryhmäkin on alentanut satojen tuotteiden hintoja ja lisännyt omien merkkiensä tarjontaa.

– Metkaa, että keskustelu on Suomessa pyörinyt pelkästään hinnan ympärillä. Toki hinta on tärkeä asia, mutta ei ainoa. On tärkeää, että yhteiskunnassa aletaan käydä keskustelua koko ruokaketjusta.

"Ruoka ei poikeuksellisen kallista"

Keskon johtoon Helander tuli metsäteollisuudesta.

– Olen ollut hyvin hämmästynyt siitä, miten vähän keskustelu perustuu faktoihin. Iso kysymys on, millaisilla toimilla varmistetaan, että myös tulevaisuudessa suomalaisilla kuluttajilla on mahdollisuus ostaa laadukkaita ja turvallisia kotimaisia elintarvikkeita. Jotta tämä toteutuu myös tulevaisuudessa, se edellyttää, että meillä on vahva kotimainen päivittäistavarakauppa. 80 prosenttia valikoimistamme on kotimaisia tuotteita.

Kotimaisessa elintarviketeollisuudessa on noin 300 000 työpaikkaa.

– Jos suomalaiselta elintarviketeollisuudelta menee pohja, se menee myös suomalaiselta maataloudelta. Minusta on hämmästyttävää, ettei keskustelu asiasta lähde liikkeelle edes vaalien alla.

– Johtuuko se siitä, etteivät poliitikot edes halua käydä tätä keskustelua. He ovat tuoneet voimakkaasti esiin yhdessä median kanssa, että ruoka on Suomessa kallista.

Helanderin mukana ruoka ei Suomessa ole poikkeuksellisen kallista verrattuna muuhun Eurooppaan.

– Varsinkin kun suhteutetaan ruoan hinta kotitalouksien ostovoimaan, Suomi on häntäpäässä eikä yläpäässä. Meillä verojen osuus ruoan hinnassa on yli 40 prosenttia, kun Euroopan keskiarvo on 20 prosenttia.

Helanderin mukaan Suomessa sivuutetaan se, että meillä ruoan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun EU:ssa se on viisi prosenttia.

– Jos poliitikot haluavat aidosti laskea ruoan hintaa, pitäisi lähteä näistä asioista liikkeelle eikä syyllistää suomalaista päivittäistavarakauppaa.

Suomen Lähikaupan Holmlund ärähti Keskon Helanderille: Kyse on tasapuolisuudesta