Kiina avasi ovensa suomalaiselle kalalle ja äidinmaidonkorvikkeelle

Kiina on avannut markkinansa ensimmäistä kertaa suomalaiselle kalalle, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Kiinan myöntämä vientilupa sastamalalaiselle Kalaneuvokselle koskee nimettyjä kalalajeja ja -tuotteita, muun muassa pakastettua, suolattua ja savustettua suomalaista lohta, kirjolohta, muikkua, siikaa ja särkeä.

–  Hakuprosessi kesti lähes neljä vuotta, jonka aikana olemme löytäneet useita potentiaalisia yhteistyökumppaneita Kiinasta. Vientilupa on merkittävä asia Kalaneuvoksen liiketoimintojen kehittämisessä ja laajentamisessa, Kalaneuvoksen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Kalaneuvoksen vienti oli vuonna 2017 jo 20 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Sastamalassa on parhaillaan käynnissä tehdaslaajennus, joka yli kaksinkertaistaa muun muassa savustus- ja fileointikapasiteetin vuoden 2019 loppuun mennessä.

–  Suomalaisena perheyrityksenä tämä on meille tärkeä viennin kasvattamisen etappi ja hieno kannustin myös tehdaslaajennuksen ja työllistämisen näkökulmasta, Hukkanen sanoo.

Lupa saatiin nimenomaan suomalaiselle kalalle. Norjalaista lohta ei ministeriön mukaan saa viedä Kiinaan Suomen kautta.

–  Kalatuotteiden markkinan avautuminen Kiinassa avaa valtavia mahdollisuuksia koko suomalaiselle kalataloudelle. Puhtaat vesistömme tuottavat sellaisia kalatalouden tuotteita, joilla on maailmalla yhä kasvavaa kysyntää, arvioi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. (kesk.) tiedotteessa.

Myönnetty lupa on laitoskohtainen. Ministeriö kertoo, että Kiinan viranomaisille on annettu laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa. Kiinan viranomaiset ovat käyneet tarkastusmatkalla Suomessa.

Korkean lisäarvon tuotteita

Kiina on myös ensimmäistä kertaa myöntänyt vientiluvan suomalaiselle äidinmaidonkorvikkeelle, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriö luonnehtii Valiolle myönnettyä vientilupaa merkittäväksi edistysaskeleeksi Suomen ja Kiinan elintarvikekaupassa.

–  Uutinen on tärkeä merkkipaalu suomalaisen ruokaviennin historiassa. Äidinmaidonkorvikkeet ovat korkean lisäarvon tuotteita, joissa suomalainen puhdas ja turvallinen raaka-aine ja tuotantotapa nousevat vahvasti sille kuuluvaan arvoonsa, maa- ja metsätalousministeri Leppä iloitsee tiedotteessa.

Aiemmin Suomesta on viety Kiinaan maito- ja herajauhetta, joista äidinmaidonkorvike on edelleen valmistettu Kiinassa.

Kiinan oma elintarviketeollisuus on kulkenut skandaalista toiseen, ja niissä myös meijeriteollisuudella on ollut vahva rooli. Vuonna 2008 ainakin kuusi lasta kuoli ja satojatuhansia sairastui myrkyllisellä melamiinilla jatketusta maitojauheesta. Muutama vuosi sitten kiinalaisvalmisteisessa äidinmaidonkorvikkeessa havaittiin puolestaan myrkyllistä elohopeaa.

Puhtaus valttikorttina

Valio uskoo, että Suomen maakuvaan liitetty puhtaus voi toimia suomalaisen äidinmaidonkorvikkeen valttikorttina Kiinassa.

–  Kiinassa vanhemmat haluavat ennen kaikkea turvallista ruokaa lapsilleen, Valion kategoriajohtaja Jussi Mattsson sanoo yhtiön tiedotteessa.

Vientilupaa edelsivät laajat selvitykset ja tarkastukset. Lupa-asiaa valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistyössä. Evira, Maaseutuvirasto ja osia Maanmittauslaitoksesta yhdistyivät vuoden alussa Ruokavirastoksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .