Kiina yhä merkittävin investointikohde suomalaisyrityksille

Kiina on pysynyt suomalaisyritysten tärkeimpänä investointikohteena Suomen ulkopuolella. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4880 tytäryhtiössä 140 maassa vuonna 2015. Suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille olivat 4,2 miljardia euroa ja suurin yksittäinen investointimaa oli Kiina, jossa investoinnit kasvoivat 755 miljoonaan euroon.

Tilastossa on tarkasteltu suomalaisyritysten tytäryhtiöiden toimintaa. Yrityksen kannattaa perustaa ulkomaille tytäryhtiö, koska tällöin yritys otetaan vakavammin.

– Paikallinen läsnäolo on tärkeää, sanoo johtaja Risto Vuohelainen Finpron kansainvälistymispalveluista.

Ulkomailla sijaitseva tytäryhtiö voi tehdä tuotteita paikallisille markkinoille tai tytäryhtiö voi edistää ja käydä kauppaa Suomessa valmistetuilla tuotteilla.

– 1990-luvulla investointi Kiinaan tarkoitti tavaroiden valmistamista siellä, mutta nyt tärkein syy investoida Kiinaan on Kiinan valtava markkina-alue itsessään.

Vuohelaisen mukaan Kiina pysyy keskeisenä kasvusuuntana. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sisäänpäin kääntyvä politiikka voi vahvistaa Kiinan asemaa maailmanmarkkinoilla.

– Kiinan nousua talousmahdiksi on ennustettu 20 vuotta, ja nyt se voi tapahtua. Iso kysymys on, nostaako Kiina myös muuta Aasiaa vai kokeeko Kiina muun Aasian maat uhkana. Suomelle olisi tärkeää myös muun Aasian nousu.

Eurooppa tärkein alue

Tilastokeskuksen mukaan Eurooppa ja etenkin EU15-maat eli unioniin ennen vuoden 2004 laajentumista kuuluneet maat ovat kuitenkin suomalaisyritysten keskeisin toimialue, vaikka sekä tytäryhtiöiden henkilöstömäärä ja henkilöstökulut, investoinnit ja liikevaihdot olivat matalimmillaan vuonna 2015 vuodesta 2010 lähtien.

– Eurooppa on suomalaisyrityksille tärkein alue läheisyyden, suomalaisyritysten hyvän maineen ja tutun kulttuurin takia, sanoo Vuohelainen.

Suomalaisyritysten tytäryhtiöt työllistivät vuonna 2015 EU-maissa vajaat 220 000 henkilöä. Merkittävimmät toimialat olivat henkilömäärällä mitattuina kone- ja metalliteollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Yksittäisistä maista eniten suomalaisyritysten tytäryhtiöt työllistivät Ruotsissa, noin 57 000 henkilöä.

Myös Aasiassa ja Oseaniassa tytäryhtiöiden henkilöstömäärä on laskeva.

– Tilastoissa näkyy yhä Nokian klusterin poistuminen. Toimintoja on lakkautettu tai myyty ulkomaisille tahoille. Myös automatisointi vähentää työvoiman tarvetta, sanoo Vuohelainen.

Investoinneistakin valtaosa, 62 prosenttia, tehtiin Euroopassa, vaikka Kiina on suurin yksittäinen kasvusuunta.

Politiikalla ei isoa roolia

Vuohelaisen mukaan politiikka ei näyttele kovinkaan suurta roolia yritysten kansainvälistymisessä, Venäjän pakote-politiikkaa lukuun ottamatta.

Kuitenkin esimerkiksi Trumpin lupaus investoida Yhdysvaltain infrastruktuuriin voi tuoda suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia mutta ilmoitus vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta voi vaikeuttaa clean tech -yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille.

– Valtion rooli Yhdysvaltain yrityselämään on pieni. Tärkeämpää on se, millaisia ratkaisuja osavaltiot ja suuret yritykset tekevät ja miten amerikkalaiskuluttajat käyttäytyvät, huomauttaa Vuohelainen.

Suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ovat ravistelleet pitkään jatkunut talouslama ja Venäjä-pakotteet. Vasta nyt alkaa valoa todenteolla näkyä tunnelin päässä.

– Pakotteet olivat yrityksille huono asia, mutta pitkäjänteinen työ uusien vientisuuntien etsimiseksi alkaa näkyä viennin kasvuna.

Eivätkä taloussuhteet Venäjälle ole suinkaan päättyneet. Vuonna 2015 kolmanneksi eniten yksittäisistä maista investointeja tehtiin Venäjälle. Edellä olivat vain Kiina ja Ruotsi.

Suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille 2015

Investointien osuus alueittain:

1) EU15-maat, pl. Suomi: 31,3 prosenttia.

2) Aasia ja Oseania: 25,7 prosenttia.

3) EU:n ulkopuolinen Eurooppa: 20,2 prosenttia.

4) EU28-maat, pl. EU15-maat: 10,4 prosenttia.

5) Pohjois-Amerikka: 8,4 prosenttia.

6) Keski- ja Etelä-Amerikka: 3,9 prosenttia.

7) Afrikka: 0,1 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .