Kolumni: Globaalit jätit löysivät suomalaiskuluttajat – kuka menestyy tulevaisuuden kaupassa?

Nykyisin valtaosa suomalaisista ostaa tavaroita ja palveluja verkosta. Kyse ei ole vain ostotavan muutoksesta, vaan laajemmasta kaupan ja kulutuksen murroksesta.

Kauppa ei ole enää tuottajan, myyjän ja kuluttajan välistä suoraa vuorovaikutusta. Digitaalisten alustojen myötä esimerkiksi mahdollisuudet tuottajien ja kuluttajien kohtaamiseen sekä kuluttajien väliseen vertaiskauppaan ovat kasvaneet huimasti.

Digitalisoitumisen myötä suomalainen kauppa altistui nopeasti kansainväliselle kilpailulle. Minkään tuotteen markkinoita ei voi ajatella enää vain kotimaisina.

Kuluttajat ovat löytäneet nopeasti globaalit jätit, kuten Amazonin, eBayn, Zalandon, Nelly.comin, Alibaban ja monet muut. Tai paremminkin voisi sanoa, että kyseiset toimijat ovat löytäneet suomalaiset kuluttajat internetin käyttäjätietoihin perustuvien algoritmien avulla.

Suomalaiset kaupat heräsivät hitaasti globaaliin digitalisaatioon. Kun tutkin erikoiskaupan tulevaisuuskuvia 2010-luvun alussa, monilla pienillä erikoiskaupoilla ei ollut edes internet-sivuja, verkkokaupasta puhumattakaan. Lisäksi verkkokauppa nähtiin tyypillisesti fyysisen kaupan vastakohtana, jota vastaan piti taistella tai puolustautua.

Yleistä oli myös verkkokaupan merkityksen vähättely kotimaisessa kysynnässä. Myöskään sosiaalisen median merkitystä markkinoinnissa ei ymmärretty pitkään aikaan kauppiaiden keskuudessa.

Nykyisin tilanne on parempi. Verkkokaupan ja kivijalkakaupan yhdistäminen on yleistä, ja etenkin nuoret yrittäjät toimivat lähtökohtaisesti digitaalisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Kauppatilojen elämyksellisyyteen satsataan myös aiempaa enemmän. Siitä huolimatta monet kaupunkikeskustat ja kauppakeskukset ovat pulassa.

Kuluttajia eniten koukuttava asia on tavaran hinta. Kotimaisen kaupan on vaikea kilpailla hinnalla esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan kanssa. Tämä johtuu paitsi tuotantokustannuksista, myös kiinalaisen verkkokaupan saamasta edusta postikulujen, tullien ja arvonlisäveron suhteen.

Kuluttajan rooli kaupan murroksessa on kaksijakoinen: yhtäältä digitaalinen kauppa houkuttaa tarpeettomiin ostoksiin, epäekologiseen palautusrumbaan sekä altistaa huijauksille. Toisaalta moni pienituloinen on halvassa verkkokaupassa ”tavarataivaassa”, ja vertaiskauppa-alustat mahdollistavat mittavat käytettyjen tavaroiden markkinat.

Kuluttajilla on lisäksi merkittävä asema käyttödatan jakajana. Verkkokäyttäytymiseen perustuva kuluttajaprofiili on rahanarvoinen etu kaikelle digitaaliselle kaupalle.

Onkin ennustettu, että tulevaisuuden kaupassa menestyvät ne, jotka osaavat jalostaa tätä dataa parhaiten. Valitettavasti tässäkin ovat etulyöntiasemassa globaalit jättiyritykset.

Koska kotimainen kauppa ei pysty kilpailemaan hinnalla, paikallisten toimijoiden kannattaisi panostaa hyvään palvelumuotoiluun. Lisäksi asiakasdataa tulisi käyttää asiakaskokemuksen kehittämiseen ja kuluttajien ohjaamiseen kestävään ja laadukkaaseen kulutukseen. Halpaa krääsää on muutenkin maailma pulloillaan.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .