Kolumni: Internet on vallannut vapaa-ajan – joka neljäs suomalainen oli jo vuonna 2017 somessa jatkuvasti

Ihmisten ajankäyttö on kiinnostava asia. Ajankäyttö määrittää elämäntyyliä, joka on yhteydessä kuluttamiseen, sosiaaliseen elämään ja yhteiskunnallisiin verkostoihin.

Sosiologi Pierre Bourdieun teorian mukaan vapaa-ajan harrastuksilla ilmennetään yhteiskunnallista statusta, kehitetään työssä vaadittavia ominaisuuksia ja luodaan hyödyllisiä verkostoja.

Huomasin hiljattain kiinnostavan artikkelin suomalaisten vapaa-ajan muutoksista ( HS 5.8.2019). Artikkelin pohjana oli Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus.

Ajankäytön muutokset ovat perinteisesti olleet hitaita, mutta tällä vuosituhannella on tapahtunut isoa muutoksia. Syynä on internet ja erityisesti sosiaalinen media.

Netin merkityksen kasvu ei sinänsä ole yllättävää. Sen sijaan yllättävää on, miten kokonaisvaltaisesti sosiaalinen media vie aikamme. Joka neljäs suomalainen oli jo vuonna 2017 somessa jatkuvasti. Siis jatkuvasti.

 

Vaikka suomalaisten vapaa-aika on lisääntynyt, vapaa-ajalla ehditään tekemään yhä vähemmän asioita. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vähentyneet, erityisesti päiväkirjan ja kirjeiden kirjoittaminen. Käsitöitä tekee yhä harvempi ja luonnossa liikkuminen on myös vähentynyt. Kyläilykin on harvinaisempaa.

Yllättäen myös musiikin kuuntelu on vähentynyt, vaikka valtaosa ihmisistä tuntuukin kävelevän kadulla kuulokkeet korvissa.

Ja vaikka liikuntaharrastukset ovat yhä suositumpia ja monipuolisempia, määrällisesti liikutaan vähemmän. Jokapäiväisen aktiivisuuden sijaan harrastetaan jotain liikuntalajia kerran tai pari viikossa.

Urheilun seuraamisen suosio on myös laskenut. Jääkiekko vetää vielä väkeä katsomoihin, mutta hiihtoa, yleisurheilua tai raveja käy seuraamassa enää vain joka kahdeskymmenes.

 

Moni tekeminen on siirtynyt nettiin: sähköposti ja some-kanavat ovat korvanneet kirjeet ja kyläilyn. Some-päivitykset toimivat julkisina päiväkirjoina. Sopivasti suodatetut uutiset löytyvät sosiaalisesta mediasta.

Somessa voi myös eläytyä kavereiden luontoretkiin, liikuntaan ja matkoihin. Ja tietysti jakaa omia elämyksiä. Verkkokaupassa shoppailu korvaa ostoksilla käymisen.

Netin ja somen ”harrastaminen” on pahimmillaan yksinäistä, vaikka someverkostoissa voi olla yhteydessä tuhansiin ihmisiin. Luonnon, fyysisten ihmiskontaktien ja liikunnan hyödyt jäävät saamatta.

 

Statuksen osoittaminen vapaa-ajan harrastuksilla Bourdieun teorian mukaisesti on sen sijaan helpompaa kuin koskaan. Itsestä voi jakaa loputtomiin kuvia, jotka kuvaavat aktiivista ja vaurasta vapaa-aikaa ja hienoja harrastusvälineitä.

Toki nettiä käytetään myös hyödyksi. Netin kautta moni seuraa kulttuuritapahtumia ja opettelee uusia asioita. Loppujen lopuksi tiedämme yllättävän vähän internetin moninaisista käyttötavoista ja mahdollisuuksista. Lisäksi tutkimustieto vanhenee nopeasti.

Koska netti on muuttanut vapaa-aikamme pysyvästi, sitä pitäisi tutkia uudella tavalla. Hyödyllisempää kuin mitata eri sosiaalisissa medioissa käytettyä aikaa olisi tutkia mitä siellä tehdään. Ja ennen kaikkea miksi.

 

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .